1

Aihe: Siemenistä kasvattelu

Tässä vuonna 2009 syksyllä siemenenä istutettu kumkvatti:
kumkvatti

Tässä samoihin aikoihin ostettu kiinanjalava-halpis (parjattu mallsai siis) muutaman vuoden bonsaiharrastuksen jälkeen:
jalava

Kumkvatti on kasvanut ihan hyvin loisteputkien alla. Kesällä se on ulkona. Sellainen puute siinä on, että runkoa ei ole, eikä tule olemaan vielä 10 vuoteen. Se on minulla, koska lamppujen alla on tilaa. Jos tila uhkaa loppua, se lähtee roskiin. Syy on se, että se ei ole bonsai. Se on siementaimi. Se tulee olemaan taimi vielä 10 vuotta.

Kiinanjalava sen sijaan on bonsai - ei vielä häävi, mutta bonsai kumminkin. Se on tehty siten kuin bonsait yleensä tehdään, eli isommasta kasvista pienentämällä, ei pienestä kasvista suurentamalla. Tuolla on historiaa tälle.

Kasvattelin aikoinaan itsekin lähinnä siemeniä ja pistokkaita, mutta sitten keskusteluryhmän rec.arts.bonsai:n tylyt vanhat herrat ja rouvat opettivat asian oikean laidan. Bonsaita ei kasvateta siemenistä. Bonsait tehdään puista. Puun voi kasvattaa siemenestä, jos on aikaa ja halua, mutta sillä ei ole mitään tekemistä bonsain kanssa, ennen kuin alkaa taimen koulinta bonsaiksi. Se voi alkaa vasta silloin, kun taimella on runko, ja se vie vähintään 5-10 vuotta pienille puille, kymmeniä vuosia suuremmille.

Kaupassa myytäviä bonsain alkuja kutsutaan mallsaiksi. Niillä on huono maine, aivan turhaan. Ne ovat vain raaka-ainetta. Halvimmillaan pikkupuut maksavat noin kympin. Sillä hinnalla saa kasvin, jolla on pari senttiä paksu runko, ja mahdollisesti jo oksiakin oikeilla paikoilla. Tarkkana pitää olla, halpisten kasvatus on teollista puuhaa, ja 95% niistä on aivan p***aa. Lopuissa on kuitenkin jonkinlainen idea tulevalle bonsaille, kuten tuossa kiinanjalavassa.  Hyvä halpis tulee vastaan ehkä kerran vuodessa, kun oikein paljon jaksaa kiertää. Esimerkki voisi olla vaikkapa Joonastin fiikus, jossa on oksat jo paikoillaan ja hyvä kapenema rungossa.

Mallsaiden huono maine johtuu siitä, että ne ovat bonsaiksi surkeita. Harva halpis täyttää bonsain kriteerit, mutta ne ovatkin vain raaka-ainetta. Raaka-aineena ne ovat parempia kuin taimitarhojen piiskataimet, koska ne on alun alkaen kasvatettu bonsaiharrastajille. Niillä on joskus sellaisia ominaisuuksia, joiden kasvattaminen ottaa aikaa - runko, kapenema, nebari, oksat oikeilla paikoilla jne.

Halpisten idea on siinä, että joku muu hoitaa vuosia kestävän esikasvatuksen. Kun se tehdään teollisesti, hinnat ovat halpoja. Sisällä lamppujen alla kasvatettuna taimelle tulee väistämättä enemmän hintaa kuin puolitekoisena ostettuna. Teollinen tuotanto ei siis ole huono juttu, vaan hyvä. Lisäksi harrastajalla on kaupassa loistava tilanne, kun valinnan varaa on kymmeniä ellei satoja puita. Jos mitään kiinnostavaa ei löydy, kannattaa jättää väliin. (Tuosta kiinanjalavasta en tajunnut kaupassa, että tuollaisen siitä voisi tehdä, se selvisi vasta pitkän pähkäilyn jälkeen, ja tällä foorumillakin sain hyviä neuvoja.)

Siis - kasvatelkaa vaan kasvejanne siemenistä, niin itsekin teen, mutta kannattaa tiedostaa se, ettei sillä ole juuri mitään tekemistä bonsaiharrastuksen kanssa. Jos bonsai kiinnostaa harrastuksena, siemenestä aloittaminen on pomminvarma tapa tappaa kiinnostus. Siemeniä voi kasvattaa muun harrastuksen ohessa, mutta saumat sille, että aloittelijalla nyt itävä siemen olisi bonsai jossain vaiheessa, on olematon. Painopisteen materiaalin hankinnassa pitäisi olla puissa, jotta jostain bonsaiharrastuksesta lähivuosina voidaan puhua.

Tämä ei yhtään poikkea siitä, että öljyvärimaalauksesta kiinnostunut maalarinalku aloittaisi harrastuksen kasvattamalla puuvillaa, jotta voisi kutoa siitä kangasta, jolle maalata. Tai tekisi maalinsa itse. Kyllä niin voi tehdä, ja on myös tehty, mutta onko se jotenkin parempi reitti kuin ostaa kankaansa ja maalinsa kaupasta. Maalausharrastuksen kannalta on ihan sama mistä kankaansa hankkii.

Yritän tässä olla tyly vanha herra. Se on inhottavaa, sillä mitä se minua haittaa, mitä ihmiset kasvattelevat. Koen kuitenkin, että viestin vieminen eteenpäin on jonkinlainen velvollisuus.