1

Aihe: Quercus Robur Tamperensis I

Tammen kehityksen seuranta jatkuu tässä aiheessa. Mittasuhteet aihiolla ovat;
* korkeus pinnasta korkeimpaan oksaan 50 cm,
* oksien muodostama leveys 76cm*75cm,
* rungonkorkeus oksistoon asti 15cm (kissanhiekan alla nostovaraa 5-10cm),
* oksiston alapuolella ympärysmitta 22cm ja paksunee jonkun verran maata kohti ja
* maan alla 3 paksua juurta ~3 eri ilmansuuntaan, takapuolella ei juurta.

https://farm4.staticflickr.com/3791/13869388355_e4c0b346f5.jpg

Oksat sojottelevat mukavasti kaikkiin suuntiin, joistain on varaa luopuakin. Itse äänestäisin etualalla ja keskellä ylöspäin sojottavaa paksuinta oksaa, etenkin jos puun kyseinen katselusuunta säilyy. Tuntuisi sotkevan oksaston "tasapainoa", sillä seuraavaksi paksuin on siitä n. puolet. Toisaalta poisto kokonaan eliminoi tynkää ympäröivän nätin "oksakruunu"-vaikutelman. Samalla tulisi iso arpi edellisen ison viereen ja arvet pitäisi ehkä jopa yhdistää? Mistään onttokelo-väännöstä en tässä vaiheessa innostu, tuleeko vähän liikaakin spesiaali-ominaisuuksia puulle ja siten turhan viritetyn oloinen? Pois tai reilu lyhentäminen? Saa keskustella.

https://farm4.staticflickr.com/3705/13869783114_a50ffbbe81.jpg

Jonkun (JanTam?) katkaisemasta latvasta on jäänyt nätisti arpeutumassa oleva haava keskelle. Siellä on jotain multaa, mutta tökkimällä kokeilemalla puu on kovaa. Mitäs hoitoa tuolle voisin antaa? Putsaan, kaiverran sisustaa ja isken jotain hoitoainetta? Saisi minusta vetää tuon ajan kanssa kokonaan umpeen.

Kuvasta näkee myös, että tynkä lahjoittaa myös uusia oksa-aihioita. Voisiko näitä säilyttää ja alkaa jalostaa vai meneekö paketti sekavaksi jos oksaa on ohutta ja paksua?

Ovat neuvoneet minua luonnostelemaan, millaiseksi puuta tulisi muokata. Tässä optimistin luonnos millaiseksi viherkatto voisi muotoutua. Jos joku osaa oikeasti sketsata, niin neuvo kelpaa.

https://farm4.staticflickr.com/3799/13850053513_c18f5790fd.jpg
https://farm8.staticflickr.com/7076/13661005213_1b4472a6eb.jpg
Harjaantumaton silmä näkee vain ilmeisimmän muodon bonsaille, eli tuollaisen sateenvarjo-muodon. Näkeekö joku muita vaihtoehtoja tässä? Minun silmääni mittasuhteiltaan tuo isompi vaaleanvihreä toimisi paremmin. Etualalle kurottava oksa voisi muodostaa oman erillisen saarekkeen kokonaisuuteen. Johonkin suuntaan pitää vääntää tai  lyhentää. Tämä sopii omaan bonsai-ajatteluun, sillä se toisi kokonaisuuteen mukaan luonnonmukaista sattumanvaraisuutta. Jos se rikkoo jotain formalismia, niin minusta poikkeukset vain vahvistavat sääntöä.

Alan lämmetä tälle aihiolle...

Ulkona: tammi, kuusi, sempramänty, pähkinäpensas. Sisällä: podocarpus, ficus retusa, likusteri. Taimina douglas-, kelta-, lehtikuusi, pinjaa, sitruuna, kahvipensas, mammuttipetäjä, verivaahtera, amurinvaahtera...

2

Vs: Quercus Robur Tamperensis I

Muutama vaihtoehto siellä minusta on heti näkyvissä, joista toinen tuollainen kun kuvailit. Jotain tammimaisuutta siihen. Tammella on tyypillisesti aika lyhyt paksu runko ja kohtuu pitkät oksat joka suuntaan. Nuo oksat ovat turhan suorat, joten voi olla että niitä kannattaa katkaista niin, että kuhunkin jää kaksi kasvupistettä. 5-10 senttiä oksaa olisi hyvä. Näyttää tosi tyhmältä aluksi, mutta kyllä se siitä. Jos se paksuin sinne jää, sen tulisi muodostaa apex. Onko latvus sama asia? Se korkein kohta latvuksesta.

Toinen mahdollisuus on poistaa kaikki muut kuin se paksuin oksa, josta tulisi runko. Se edellyttää, että uusia oksia tulee sopiviin kohtiin. Piirroksessasi tämä vaihtoehto tulee hyvin esiin. Vähän joutuisi tekemään kaiverrushommia, että kapeneman saa paremmaksi. Alaoksa on tässä ihan oleellinen.

Reiälle ei tarvitse tehdä mitään.

Itselläni homma etenee siten, että vaikkei olisi yhtään selvillä, mitä on tekemässä, on usein kuitenkin tieto siitä mitä ei ainakaan tee. Esim. tuon kokoiseen bonsaihin ei oikein sovi 30 sentin mittaiset suorat tasapaksut oksat. Taivutella voi erilaisilla apuvälineillä, mutta syntyvät kaarteet ovat usein loivia ja rumia. Jo ensi keväänä voisi halutessaan alkaa lyhennellä noita.

Paljon vaikuttaa sitten sekin, miltä nebari näyttää. Uusien juurien tekeminen ei ole ihan helppoa, mutta paksuista juurista saa aina kaksi jokaisesta. Oikealla puolella ei ole juuria, koska se oli kiveä vasten. Jos se osoittautuu ihan mahdottomaksi asiaksi, voi siitä tulla takapuoli.

Mielelläni näkisin tästä paremman kuvan, joka olisi otettu rungon tasolta. Jos juurten tyvet saisi rapsuteltua esiin, se olisi kiva.

3

Vs: Quercus Robur Tamperensis I

Botteja, botteja kaikkialla... no josko tämä viesti kuitenkin säilyisi tulevasta spämmisiivouksesta.

Ei uskalla vielä liikaa innostua tästä aihiosta, ennen kun antaa elonmerkkejä. Millä aikataululla pitäisi tammen silmujen turvota? Ei nimittäin mitään osviittaa viime päivien sateista huolimatta.

Ulkona: tammi, kuusi, sempramänty, pähkinäpensas. Sisällä: podocarpus, ficus retusa, likusteri. Taimina douglas-, kelta-, lehtikuusi, pinjaa, sitruuna, kahvipensas, mammuttipetäjä, verivaahtera, amurinvaahtera...

4

Vs: Quercus Robur Tamperensis I

Tammi on hidas, viimeisimpiä herääjiä. Silmut ovat täälläpäin jonkin verran turvonneet, mutta ei vielä näy vihreätä. Maastossa on vielä hitaampaa, kiertelin eilen vähän katselemassa ja tammet ovat ihan lepotilassa vielä. Sen puolesta vielä kerättävissäkin.

Tuo tammi herää varmasti smile! Aivan poikkeuksellisen hyvät juuret.

5

Vs: Quercus Robur Tamperensis I

No Nyt! Ohessa kuva eilisaamulta.

https://farm6.staticflickr.com/5540/14342182761_ebab243b35.jpg

Tänään jo useampia puhjenneita silmuja ja lisää tulee. Katsotaan paljonko ehtii kiriä lehvästöä kesäksi. Nyt länsiseinustalla, eli saa suoraa auringonvaloa ~6-7h. Ilmeisesti on vajaan kuukauden jäljessä Hakimin tammea, eikä selity pelkästään vyöhyke-erolla (II ja III): oli toukokuun alussa pari pakkasyötä. Kuumottelin tätä hetken jo ihan tosissaan, mutta viikon sisään saanen tänne kuvan lehtivihreästä tammesta.

Syitä lehvästön myöhästymiseen voivat olla: 1) liian suuri keruulaatikko, 2) yltiöpaksu juuripaakku, 3) ??? Maa-aines nimittäin ei tuntunut kuivuvan oikein millään ja hölmöilin kastelemalla valmiiksi märkää ainesta. Keruulaatikossa oli vapaatatilaa reunoilla parhaimmillaan 10-15 cm, joten vesi saattoi lurahtaa sitä kautta muhimaan pohjalle. Toisaalta paakku oli niin paksu, ettei päästä ilmaa hevin läpi ja lootan pohjalla maa säilyy käymiskelpoisen hapettomana ja kosteana.

JanTam patistamana Suomen kiekkofinaalin lomassa istutin uudelleen samanlaiseen jättiruukkuun kuin kuusenkin ja paakku mahtui juuri ja juuri. Paakun reunajuuria piti sulloa, mutta onneksi ovat taipuisia letkuja. Ovat kuitenkin napakasti kiinni ruukun reunassa, joten ei tässä ruukussa voi liian kauaa antaa olla? Jätin puun kastelematta ja useampi päivä meni, kunnes maa-aines alkoi kuivua. Nyt se on alkanut kuivaa jo nopeammin, pinta on kuiva 1-2 pvän kuluessa. Joten kasteluakin olen tuolle tahdille sovittanut: En kuitenkaan kastele "uittamalla" vaan sen verran, mitä arvioin juurakon kostuttamisen vaativan.

Ulkona: tammi, kuusi, sempramänty, pähkinäpensas. Sisällä: podocarpus, ficus retusa, likusteri. Taimina douglas-, kelta-, lehtikuusi, pinjaa, sitruuna, kahvipensas, mammuttipetäjä, verivaahtera, amurinvaahtera...

6

Vs: Quercus Robur Tamperensis I

Liiallinen märkyys on minun veikkaus. Heti kun se helpotti, tammi pääsi kasvun alkuun. Laatikko tuskin oli liian tiivis, mitä kyllä joskus tapahtuu sitäkin, koska puu turpoaa kastuessaan. Siellä on kuitenkin sellainen vesivarasto pohjalla, joka menee helposti hapettomaksi. Laatikon reilu kallistaminen auttaa. Pienempi laatikko voi auttaa myös.

7

Vs: Quercus Robur Tamperensis I

Leikkaisin itse paksuimmat oksat pois(mielestäni ne ovat rumimmat) ja antaisin alhaalla rungossa olevan oksan karata ja lihavoittaa runkoa entisestään. Tämän voi sitten vuosien päästä leikata pois ja tehdä uron. Muut oksat ihan lyhyeksi ja siitä pikkuhiljaa kasvattamaan uusia oksia kunnon mutkilla.  Juurista vaikea sanoa näkemättä:)

8

Vs: Quercus Robur Tamperensis I

Pikapäivitys ennen talvea. Tässä kunnossa mentiin talviteloille, verrataan tätä tilannetta sitten ensi keväiseen.

https://farm9.staticflickr.com/8537/15481351717_50c750f837_b.jpg

Uutta kasvua tuli lopulta siinä määrin, että puun voi sanoa olevan hyvässä hapessa. Muuta merkitystä kasvulla ei olekaan, kun oksiston lyhentelyä on tiedossa keväällä. Mieluusti myös vaihto kompaktimpaan ruukkuun; ehdotuksia ruukusta? Ajatuksena, että pikkuhiljaa lähden pienentelemään ruukkua; mikä olisi seuraava etappiruukku?

Oksiston lyhentelystä saisi siis syntyä suunnitelma ennen kevättä; mihin malliin pyritään? Mitkä oksat putoavat ensimmäisenä keväänä? Kuka on heikoin lenkki?

Ulkona: tammi, kuusi, sempramänty, pähkinäpensas. Sisällä: podocarpus, ficus retusa, likusteri. Taimina douglas-, kelta-, lehtikuusi, pinjaa, sitruuna, kahvipensas, mammuttipetäjä, verivaahtera, amurinvaahtera...

9

Vs: Quercus Robur Tamperensis I

Tähän kirjoittelin pitkät tarinat, mutta hävisi jonnekkin.

Lyhennetty versio: liian pitkiä nuo osat nyt. Keskittyisin latvaan.
Eli, taidan olla täysin samaa mieltä, kun Jan.

Korostaisin kuitenkin, että nyt yhdestä kohdasta on kasvanut monta oksaa ja se on päässyt paksuksi. On saatava latva kapenemaan luonnollisemmin. Suuri osa (ellei jopa kaikki paitsi latva) pois.

Broom style, ei edellytä tietenkään tätä.

10

Vs: Quercus Robur Tamperensis I

Hyviä ideoita. Kyllä tuo broom/sateenvarjo pitää unohtaa, sillä tästä pitää saada kiinnostavampi. Kapenemaa tarvitaan ja oksien harvennuksen jälkeen sen saaminen vaatii kaivertamista. Uro tai pari jollekin kohtaa jelppaisi tätä.  Yhtä jättimäistä uroa en haluaisi toteuttaa, kun se sopii enemmän kantotyyppiselle materiaalille. Tai seillaiselle se minusta kannattaa tehdä. Minusta JanTam:n haapa on tästä oiva esimerkki.

Puun uudelleenistutus voisi auttaa tätä hahmottelua, kun näkisi nebaritilanteen ja onko tarpeen kallistaa puuta johonkin suuntaan. Nyt miten tuo istuu tuossa voi johdattaa harhaan ideoita.

Jos jotain paksummista oksista jäisi latvan lähtökohdaksi? Elikkä lyhentää  ~5-7cm pätkäksi ja hakee uutta kasvua siihen kärkeen; kapenema jatkuisi tuolla matkalla vielä latvassa.

Minusta alkaa tuntua, että tässä on kivasti haastetta. Jopa siinä määrin heviä muokkausta tiedossa, että pitää jo hyvissä ajoin tietää mitä tekee missä vaiheessa. Nebarin rootgraft, uro... mitä näitä nyt on. Eli pitäisikö säästää eniten puuta rasittavat jutut prosessin loppupuolelle, että "helpommat" työosuudet ei suotta olisi puulle tavallista hankalampia? Vai juuri toisinpäin?

Ulkona: tammi, kuusi, sempramänty, pähkinäpensas. Sisällä: podocarpus, ficus retusa, likusteri. Taimina douglas-, kelta-, lehtikuusi, pinjaa, sitruuna, kahvipensas, mammuttipetäjä, verivaahtera, amurinvaahtera...

11

Vs: Quercus Robur Tamperensis I

Ajatus 1: Tuosta kun jätettäviä oksia valitsee, joutuu kai vähän miettimään sitä, miten ne aukot alkaa kasvamaan kiinni. Siksi voisi ajatella, että jättäisi pari noita alempia ja jonkun vahvan ylemmän, ja katsoisi että minkä muotoisia reikiä siihen tulee ja minkälainen reuna niihin sitten kasvaisi. Nuo kaiverretut osuudet kun mielestäni tulevat kiinnostaviksi vasta kun puu alkaa kasvattaa siihen reunalle uutta puuainesta. Muutenkin kaiverrettavien osien muoto pitäisi olla jossain luonnollisen näköisessä suhteessa niihin oksiin, jotka jäävät. Tuskin kannataa laskea paljoa sen varaan, että aukot koskaan kasvaisivat umpeen.
Luulo 2: Jätettäviä oksia tuksin kannattaa heti kurittaa kovin paljon, ettei puu hylkää niitä aloita uusilla versoilla taas vain tuosta samasta kohdasta.
3: Kuten JanTam mainitsi, olisi kiva nähdä myös vähän juuria. Jos niitä ikinä aikoo tuoda pintaan, ei puuta kannata rakentaa näyttämään hyvältä sellaiselta puolelta missä ei ole juuria ensinkään.
4: Sitten kun puu voi hyvin, luulisin että leikkamisen jälkeen uusia versoja voi hyvinkin tulla ihan runkoonkin. Tuli minunkin tammessani, jossa on selvästi paksumpi kaarna.

12 Viimeksi muokannut viherbonsai (31.05.2015 16:30:06)

Vs: Quercus Robur Tamperensis I

Kaivoin juuria esiin, mutta kuvissa niitä ei tahdo saada näkymään. Tulos tällä hetkellä, et yksi iso ja toinen pienempi vänkyrä. Paakkua pitäisi entisestään rapsutella, että lopullinen totuus paljastuu. Juuri nyt en viitsi kun juuri löin jälleen uuteen ruukkuun ja paakku pieneni reippaasti.  Maan alla olevaa puuta piti sahailla reippaasti lisää että mahtui uuteen ruukkuun.

https://farm9.staticflickr.com/8795/17677750864_5efaa969e9.jpg

Nytkin istuu aika korkealla, kun paakkua nousee kummuksi  ruukun reunalinjan yläpuolelle. Ihan täysillä en ole tyytyväinen ruukun syvyyteen, mutta Suomesta ei saa sopivampaa. Tai sitten en vain tiedä.

Mutta jatkan suunnittelua ja lainasin tyttären muovailuvahaa. 3-ulotteisesti pystyn paremmin hahmottamaan mallin näin, kuin 2-ulotteisesti piirtäen.
https://farm8.staticflickr.com/7777/18037701379_246806509c.jpg

Ajattelin tästä edetä versioimalla eri malleja, mutta aika perinteisiä virityksiä tuppaa tulemaan. Jos joku haluaisi tehdä virtuaaleja, niin voisin niiden pohjalta tehdä & postata tänne muovailuvaha-mallit? Tulisi samalla kunnon iteraatiota tähän ja pääsisi kunnolla irti omasta ajatus-urasta.

Ohessa puu kuvattuna 360-astetta, puuta käännetty n. 40-astetta joka kuvaan. Yhteensä 8 kuvaa.
https://farm9.staticflickr.com/8857/182 … 76c0_b.jpg

Tässä kuvassa näkyy iso juuri rungon oikealla reunalla ja pienempi sykerö suoraan edessä:
https://farm9.staticflickr.com/8787/182 … 9caa_b.jpg

https://farm9.staticflickr.com/8854/182 … 29b3_b.jpg

https://farm9.staticflickr.com/8787/180 … b98d_b.jpg

https://farm9.staticflickr.com/8829/176 … d226_b.jpg

https://farm9.staticflickr.com/8870/180 … f699_b.jpg

https://farm8.staticflickr.com/7754/180 … a09e_b.jpg

https://farm8.staticflickr.com/7761/180 … 8699_b.jpg

Ei studio-olosuhteet, minkäs teet?

Ulkona: tammi, kuusi, sempramänty, pähkinäpensas. Sisällä: podocarpus, ficus retusa, likusteri. Taimina douglas-, kelta-, lehtikuusi, pinjaa, sitruuna, kahvipensas, mammuttipetäjä, verivaahtera, amurinvaahtera...

13

Vs: Quercus Robur Tamperensis I

viherbonsai kirjoitti:

https://farm9.staticflickr.com/8829/17621177673_721991d226_b.jpg

Viherbonsai2

Semmoinen hutaisu. Tässä on se ajatus rungosta, joka tuli jo heti keräämisen jälkeen. Voi olla että voisi olla vielä vähän lyhyempi. 

Alaoksa on hyvä, mutta se on sen verran ohut, että ylempänä olevia paksuja ei voi säästää kuin yhden runkona. Taakse jää jumalaton reikä, joka tuskin koskaan umpeutuu, mutta sillä tuskin on paljon väliä.

14

Vs: Quercus Robur Tamperensis I

Mielestäni voi säästää useamman kuin yhden noista paksuista. Perinteisen bonsain sääntöjen mukaan ei, mutta kuka niitä kaipaa? Tammi kasvaa luonnostaan niin, että runko haaraautuu toissijaisiksi, hyvin paksuiksi rungoiksi, jossa on sitten oksia. Sitten kun näissä nyk oksissa ja rungoissa on lisää ja hyvin haaroittuneita oksia, se alkaa näyttää aivan hyvältä.
Toinen mielipide: latvus saa olla selvästi suurempi, ainakin sivusuunnassa kuin virtuaalissa. Ja vaikka se olisi yhtenäinen, ali ilman oksien välissä olevia aukkoja, tulos olisi varmasti puumainen.

15

Vs: Quercus Robur Tamperensis I

Joo, ei noista lehdentapaisista kannata välittää, runkoa tuossa vain ajan takaa. Tammelle varmaan sopikin paljon pyöreämpi latvus.

Mutta olen samaa mieltä, noinkin voisi edetä. Silloin näkisin että noita pitkiä oksia pitäisi lyhentää reippaasti. Tuollaisia pitkiä ja suoria ne eivät oikein voi minusta olla. Kaikki poikki esim. alinta yhtä tai kahta kasvupistettä myöten.

16 Viimeksi muokannut viherbonsai (04.06.2015 10:58:57)

Vs: Quercus Robur Tamperensis I

Kiitos pojat! Tuossa aikaisemmin sommittelin itse 180-astetta/vastapäisestä suunnasta. Tuo Janin suunta on se ilmeisin, myös minulle. Vähän pakotin itseni katsomaan puuta eri suunnasta, lähinnä pintajuurten perusteella valitsin tämän suunnan: tuossa on tuollainen juurisolmu suoraan eteen ja oikealla paksumpi juuri.

https://c2.staticflickr.com/8/7751/18036166150_9fa650a871_z.jpg
https://c2.staticflickr.com/8/7737/18223895375_ecfd0bc6d5_z.jpg

Ratkaisevana erona, että tässä en uskaltanut lähteä rungon kaventamiseen/kaivertamiseen. Se vaaditaan, jos kapenemaan haluaa. Ja sitähän halutaan, jotta runkoon tulee liikettä. Paksuimman oksan valinta päärungoksi on sama.

Itse kokemattomuuttani aristelen peruuttamattomia ratkaisuja (kuten kaivertaminen), mutta niitä ilman ei synny puulle luonnetta. Ymmärrän tämän verran. Sen myötä väkisinkin lähtee myös oksia, eikä niitä voi säästää. Jos säästetään, niin päädytään broom styleen. Tämän hetken fiilis on, että saattaisi olla tylsä.

Mutta mutta. Kavennuksesta säästyvät oksat, jotka kuitenkin ovat mallin kannalta ylimääräisiä... voisiko niitä ruveta valmistelemaan eli taivuttelemaan/kasvattelemaan kelotusta varten? Runkoon jäävä paljas osa on sitä myöten iso, että umpeutumiseen menee vuosikymmeniä ja kuka sitä jää odottelemaan? Jos tekee siitä suosilla ominaisuuden kelo-oksineen, niin luonnetta tulee ja puu on kiinnostava katsoa myös takapuolelta?

Ulkona: tammi, kuusi, sempramänty, pähkinäpensas. Sisällä: podocarpus, ficus retusa, likusteri. Taimina douglas-, kelta-, lehtikuusi, pinjaa, sitruuna, kahvipensas, mammuttipetäjä, verivaahtera, amurinvaahtera...

17

Vs: Quercus Robur Tamperensis I

Lehtiruukkupuissa on harvemmin kelo-oksia (jin) - toisin kuin havu-bonsaissa. Luonnollisempi vaikutelma voi tulla kaivertamalla runkooon reiän ja/tai uurteen/onkalon poistetun oksan sijalle. Reikä kasvaa sitten jonkin verran reunoita umpeen ja alkaa näyttää paremmalta. Tietty voi myös vähän katsoa että saisko elävää puuainesta säätettyä reikien väliin jollain ilveellä, esimerkiksi varttamalla ennen kaiverrusta uusia oksia sopiviin paikkoihin. Siinä tietty ongelmaksi tulee tuo levenemä, jonka poistaminen on tuossa kaivertamisen tarkoitus. Ymmärrän kyllä ettet välttämättä halua tehdä tuosta mitään reikäjuustoa, mutta koverakin pinta voi näyttää hyvältä jos sen tekee nätisti.

Tässä pari videota jotka käsittelevät aihetta:
Potter: Creating Deciduous Bonsai Trees
Pall: informal broom style aka oak style
Pall: Carpinus orientalis Gigans

18

Vs: Quercus Robur Tamperensis I

Kiitti Hakim, loistavat pätkät. Kiva nähdä tuollaista materiaalia, taitaisin kävellä edelleen ohi noista. Tuo jälkimmäisen  WP:n videon puu on varustettu puolen metrin tyvellä.

Hakim olisi kiva nähdä kuva siitä miten itse etenisit tämän kanssa. Minua arveluttaa, että jos puun jättää liian suureksi, rungosta tulee mitätön. Tuolla on tosin noin kymmenen sentin kohdalla isoissa oksissa  pikkuoksia, ehkä niiden kohdalta poikki?

19 Viimeksi muokannut Hakim (10.06.2015 13:06:11)

Vs: Quercus Robur Tamperensis I

Mielestäni tuo JanTamin virtuaalin ajatus on hyvä, eikä siihen ole olennaista parannetaavaa. Yksityiskohtaisempaa suunnitelmaa varten pitäisi nähdä itse puu kuvien sijaan. Jos noita oksia haluaa useamman säästää, niin tulee vielä tärkeämmäksi saada kahteen alempaan oksaan lisää paksuutta: niiden olisi syytä antaa kasvaa täysin vapaasti sitten. Jos tuon typistää ja kaivertaa vaikka ensi keväänä, niin uusia silmuja tulee taatusti riittävästi säästettäviin oksiin ja niiden lyhentämisen oikeaan mittaansa voi jättää vielä myöhemmälle - jos malttaa.

https://s-media-cache-ak0.pinimg.com/originals/b5/fa/32/b5fa32869e38db70f3c80971795c7135.jpg

Tässä  vielä yksi kaiverrusvideo samaa megalomaniameininkiä

20

Vs: Quercus Robur Tamperensis I

Kaunis kuva, ehkä tosin näkisin latvuksen painopisteen vähän enemmän oikealla.

Noissa WP:n videoissa oli puhetta "informal broom"-tyylistä, joka olisi lehtipuille tyypillinen. Niin  kuin tuossa aiemmin kuvailtiin, runko joka haarautuu toissijaisiksi rungoiksi, jotka sitten haarautuvat oksiksi. Oma puksipuuni olisi ollut kuin luotu siihen tyyliin, harmittaa että olen tunkenut sitä väkisin "informal upright"-muottiin. Mutta tämä uusi tyyli on kyllä erittäin sopiva kerätylle materiaalille, jolle perinteiset tyylit eivät sovellu. Sellaiselle siis, jolta puuttuu selkeä rungon linja. Olisi kiva nähdä tuosta tammesta, missä ovat pääoksien, tai toissijaisten runkojen, ensimmäiset kasvupisteet. Iso osa näkyykin, mutta ei kaikki.

Tuohon tyyliin kuuluu myös, että puu on leveämpi kuin korkea. Silloin voisi tuon alaoksankin säästää koko matkalta, jonka se kasvaa vaakasuoraan (ja vähän yli). Muut samaa kaliiperia olevat ohuemmat oksat (2-3 kpl) ovat vielä taivutettavissa 6mm langalla, luulisin, niihin ehkä saisi jotain vastaavaa tammimaisuutta. Pari mutkaa  per oksa. Voisikohan vain paksut oksat katkaista, vai näyttääkö se kummalta. Ohuemmat jäisivät pitemmiksi.

21

Vs: Quercus Robur Tamperensis I

Juu tuossa kuvassa tuli liioiteltua epäsymmetriaa - jos ruukku olisi tuota kaliiberia se pitäisi olla myös istutettu vähän keskemmälle. Useammin näissä näytettäisi suosittavan matalia ovaalin muotoisia ruukkuja, jotka korostavat rungon paksuutta ja latvuksen leveyttä.

Luulisin että katkoisin ohuetikin oksat aika lyhyiksi, koska en osaa kuvitella niitä taivutettuna. Voisi toimia pidempinäkin, mikä saattaisi edistää paksuuntumista, mutta koko keskustelu on melkoista spekulointia kun en tunne puuta niin hyvin. Tuo vasemmanpuoleinen oksa tulee kuitenkin niin paljon kohti katsojaa, että siitä jättäisin vain sen ylemmän haaran.

22

Vs: Quercus Robur Tamperensis I

Kiitos näistä. Hakimin puu näyttää paremmalta, mutta tuossa rehevyydessä etenkin vasemman laidan toteutusta pitää fundeerata. Tuota luonnosteltua oksaa ei ole olemassa ja alaoksa kurottaa ennemminkin etuviistoon kuin sivulle/takaviistoon. Oksan varttamista tai muuta jekkua voi miettiä. Teen näistä kummastakin vaha-mallit, niin saan vähän selvyyttä paremmin.

Ihan siinä hilkulla pystyykö säästämään Hakimin kuvassa säästyneen paksumman takaoksan. Mahdollisesti, jos puuta pystyisi pikkaisen nyt kuvatusta kulmasta kääntämään myötäpäivään. Kaiverrus tulisi tällöin enemmän nyt näkyvälle vasemmalle sivulle. Tällöin pääoksa tulisi enempi eteen, joten jotain jippoa tarvitsisi sen taivuttamiseen enempi etuviistoon. Neulaspuille olen nähnyt tehtävän paksun oksan taivutusta sahaamalla 2/3, loveamalla ja taivuttamalla. Sen voi tehdä samalla oksalle useammastakin kohtaa. Toimisiko?

Innostuin tutkimaan nebarin tilannetta ja onhan siellä jotain. Ei ne ihan tasossa ole ja paksuudet heittää, mutta mm. Janin haavalle tekemää juuren splittausta voi toteuttaa tässäkin.

https://c2.staticflickr.com/4/3862/18868180345_5d048c752f_b.jpg

https://c2.staticflickr.com/4/3929/18871000421_bdc7187601_b.jpg

https://c2.staticflickr.com/4/3862/18681228510_4117d23589_b.jpg

Sysimustaa maa-ainesta muuten, eikä juurissa kummoista eloa tuolla. Korvasin tuon osuuden kissanhiekalla.

Ulkona: tammi, kuusi, sempramänty, pähkinäpensas. Sisällä: podocarpus, ficus retusa, likusteri. Taimina douglas-, kelta-, lehtikuusi, pinjaa, sitruuna, kahvipensas, mammuttipetäjä, verivaahtera, amurinvaahtera...

23 Viimeksi muokannut JanTam (16.06.2015 23:46:22)

Vs: Quercus Robur Tamperensis I

Hyvältähän tuo näyttää. Siellä on paljon ohuita juuria, jotka seuraavien istutusten yhteydessä saa varmaan ohjattua kasvamaan säteittäisesti. Ehkei siinä muuta tarvitakaan. Ehä tuon paksuimman juuren voisi splitata, tai ehkä nuo kaksi paksuinta.

24

Vs: Quercus Robur Tamperensis I

hmm, ahaa juu. Katsoin että tuosta alimmasta oksasta jäisi vain ylempi haara, se ei tulisi niin paljon kohti katsojaa. Muttamutta, en muistanut että tuo kallistuu niin paljon "taaksepäin" Olisiko siinä mitään muuta suuntaa, jollo rakentaa "etupuolta", jos sellaista leikkiä aiot leikkiä? Pyhien bonsaisääntöjen mukaan puu ei saisi nojata taaksepäin, vaan mielummin eteenpäin, kohti katsojaa, minkä on määrä synnyttää vaikutelma suuruudesta. Voiko tuo paksu juuri olla este istutuskulman radikaalille kallistukselle? JanTam ehkä osaisi sanoa kun on ihan oikeasti tehnytkin jotain juurille.. Saisiko tuosta alimman kuvan suunnasta etupuolen? Alin oksa pitäisi leikata pois.

25

Vs: Quercus Robur Tamperensis I

Minusta tilanne näkyy hyvin heti threadin ekassa kuvassa, jossa etupuoli on alaspäin. Runko kaatuu epäpyhästi taaksepäin, mutta rungoksi ehdotettu oksa korjaa tilanteen. Minustakin tuntuu, että alimmasta oksasta kannattaisi säästää ylempi haara. 

Viimeisistä kuvista katsoen nebarin saa hyvin aikaiseksi, pieniä juuria on riittävästi.