1 Viimeksi muokannut viherbonsai (25.04.2018 22:32:02)

Aihe: Chris Thomasin Bonsai-workshop Vantaalla 21-22.4.2018

Tatobonsai sekä Jantam olivat organisoineet walesilaisen bonsai-ammattilaisen Chris Thomasin pariksi päiväksi vetämään puiden-tuunaussessioita Vantaalle. Osallistujia oli kaikkinensa 7 ja puita useita kymmeniä. Aivan liikaa ja parhaiten etenivät ne, jotka keskittyivät enintään yhteen puuhun per päivä. Itse olin ottanut kaiken mahdollisen mukaan ja se oli liikaa. Loppua kohden tuli jopa kiire, että sain kaikki ruukutettua. Etenkin pikaostona Muhevaiselta hankittu valkokuusi oli täysi huti, sillä vartettu runko toi käänteisen kapeneman. Tätä ei toki nähnyt ostaessa, silllä oli syvemmällä paakussa.
https://farm1.staticflickr.com/832/41655087922_4ba5a4e1da_c.jpg

Kuvia työpajoista löytyy täältä: https://www.flickr.com/photos/puuhaalij … 0309013610

Kävin pienenmännyn kanssa hakemassa aiemmalta Helsingin keikalta viljelypalstalle jemmaamani vuorijalavan, jonka ehdin juuri ruukuttaa ja saada muutaman kommentin Chrisiltä jatkoa varten. Oli n. 10cm syvyydeltä täysin jäässä, mutta palstan maanalainen(!) vesi oli muuten pitänyt sulana. Paakku, joka irtosi oli suunnilleen samaa kokoa kuin Helsingistä kerätessä. Jäniksen olivat kuitenkin taas rokottaneet oksia, mutta se ei nyt haitannut.

https://farm1.staticflickr.com/954/41693895691_4e8b6d378d_c.jpg
https://farm1.staticflickr.com/906/27825089808_76240f25a1_c.jpg

Puu pitää laittaa vähän kallelleen, että toinen puoli nousee ja kumpikin puoli säilytetään. Itse olin ajatellut elimoinida toisen, mutta kokeillaan nyt tätä ainakin ensin. Ajateltu etupuoli vaihtui, sillä toisella puolella ei pintajuuria ja ne halutaan eteen. Maa-aineksesta Chris suosi murskattua lecasoraa pohjalle ja sitten paria eri raekokoa sekaisin. Akadamaa/moleria, lecasoraa/laavakiveä, hohkakiveä - mitä nyt haluaa käyttää.

https://farm1.staticflickr.com/955/40975625534_55701f33aa_c.jpg

Chris inspiroitui etenkin useamman vuoden kehittelemästäni kuusesta ja pyysi purkamaan kaikki runkoa vääntävät puristimet. Ei itse suosi, sillä ne painavat kuolleita kohtia runkoon. Suosii itse runkoon pystysuoraan viillon tekemistä ja kovertamista ydinpuusta, kunnes taipuu. Sisään 4 millin alulankoja niin monta kimppuun kuin menee ja oikaisee haluamaansa asentoon. Aikanaan kun asettuu langat pois ja haava sulkeutuu. Tämä pitää joskus nähdä ja testata. Chris opasti langoittamisessa ja mm. raffian käyttö oli turhaa. Paksumman langan alle voi laittaa pyöränsisäkumisuikaletta ja sähkömiehen teippiä. Paksuna lankana kupari on hyvä, sillä enemmän voimaa.  Langan tulisi olla suunnilleen yhtä taipuisaa kuin oksa, sillä saa pääteltyä hyvän paksuuden langalle. Oksistoon, etenkin mitä pienempiin alumiinia; 2 ja 2,5mm paksuista. Pienemmällä ei ole tekoa, sillä menee outoihin kulmiin. En tiedä pitäisikö sitten taas olla kuparia? Chris vannotti tekemään langoittelut loppuun kotona, mutta pitää ensin tilailla kilokaupalla lisää lankoja. Menekki on hurjaa, enkä ollut varautunut. Jantam oli kuitenkin työpajassa sen verran höveli, että antoi käyttää omiaan - kiitos! Ei olisi tullut muuten mitään.

Kun langotus on täysin valmis niin väännetään oksa asentoon ja aletaan muotoilla "lehvästöä". Isommassa puussa voi ajatella jokaisen oksan muodostavan oman puunsa, eli muotoilee sen mukaisen lehvästön (ainakin kuuselle). Tämä myös helpottaa hallitsemaan kokonaisuutta, kun ajattelee osakokonaisuuksia aluksi. Toipumisen edistämiseksi Chris suositti "ylilannoitusta", jossa vaikka tarvittaessa kuorii maa-ainetta n. 1cm korkeudelta ruukusta ja täyttää tämän tilan lannoitteella. Kanankakka on tähän oivaa ja halpaa tavaraa.

Ensimmäisenä päivänä ehdimme nopeasti jutella tammesta ja epäonnisista vanmeer-kokeiluista. Kertoi siinä olevan ongelma etenkin, että pitäisi kovertaa vähän yli taitekohdasta jotta mahtuu taipumaan. Ehkä myös ohentaen siitä. Päädyttiin kovertelemaan tammea. Seuraavana päivänä Chris olikin jo ehtinyt pitkälle kovertelussa kun saavuin työpajaan. Kovertelussa Chris käyttää lähinnä muutamaa terää, etenkin rautalankaharjaa. Koverrusten saa antaa olla pari vuotta, jonka jälkeen vähän siistii ja antaa pintakäsittelyn. Tällöin reunukset on jo alkaneet kuroa - toivottavasti. Latvaoksaa ja sivuoksaa voi vähän taivuttaa, mutta oikeasti pitää silmusta kasvattaa se eteenpäin; ei tule muuten luonnollista kulmaa vaan kaari. Näyttää keinotekoiselta. Isommasta alaoksasta tykkäsi, mutta sitäkin saa vielä teloa hieman. Isomman koverruksen alalaidan oksaa piti onnekkaana, joka oli vanmeer-hässäköinnissä ilmaantunut. Sille voi olla kokonaisuuden kannalta olla käyttöä ja auttaa myös koverruksesta selviytymistä.
https://farm1.staticflickr.com/911/41693838671_955ff98fd8_c.jpg
https://farm1.staticflickr.com/956/40975633994_d2af9e823e_c.jpg
https://farm1.staticflickr.com/907/40794955555_abfe8b1abc_c.jpg
Laitoin lopuksi tämän juuri passeliin ruukkuun, johon ei aivan vielä saanut puuta oikeaan kulmaan. Yksi juuri on vielä liian pitkä ja pitää lyhentää. Pitää koittaa kikkailla sille elävää juurta vähän lähemmäs runkoa. Tummanruskeaa terracottaa piti mittasuhteiltaan hyvänä, mutta väärän värisenä. Valuvavärinen ja lasitettu ruukku olisi paras. Kysyin, että minkä värinen sitten? Sen värinen kuin keruupäivä oli tai mikä oli sen päivän fiilis. Onneksi minulla on kuvia keruupäivältä, niin voin muistella. Sanoin, että räikeä väri ei sitten tule sopimaan minulle. Se on ok, ymmärrän pohjoismaalaista näkemystä sanoi Chris.

Ihmetteli myös hankalaa pähkinäpensasta, jota tungin taas vähän pienempään ruukkuun. Että miksi vaivauduin. Sanoin, että näitä nyt on ollut saatavilla vaarin kasvattamina kotipihassa. Sanoi ymmärtävänsä, koska minulla on henkilökohtainen suhde puuhun. Chrisin mielestä puilla on hyvä olla syvempiäkin merkityksiä. Ei yhtään huono ajatus.

Hienoja puita oli myös muilla, mutta en itse ehtinyt paljonkaan kuvailla. Ongelmana lähinnä, että teippasin puhelimeni jeesusteipillä kiinni tolppaan ja striimasin sessiot parille etäjäsenelle: https://farm1.staticflickr.com/866/41693837101_2c528ba00f_c.jpg

Kiitokset Chrisille ja järjestelijöille. Etenkin tarjoiltu kahvi oli hyvää ja sitä oli riittävästi.

Ulkona: tammi, kuusi, sempramänty, pähkinäpensas, vuorijalava. Sisällä: podocarpus. Taimina douglas-, kelta-, lehtikuusi, mammuttipetäjä, verivaahtera, amurinvaahtera...