1

Aihe: Janin puita

Aloitanpa uuden threadin omille puilleni.

Olen harrastellut bonsaita jo useamman vuoden, mutta mitään kovin valmista en ole saanut aikaiseksi. Suurin syy tähän on ollut huonon materiaalin käyttö. Ensimmäiset vuodet menivät erilaisten pistokkaiden ja taimien parissa. "Valmiin" bonsain (siis sellaisen kauppahalpiksen) tai muuten ison kasvin ostaminen tuntui huijaukselta, ajattelin, että puu pitää kasvattaa itse alusta asti. Nyt ajattelen asiaa vähän toisin. Puiden kasvattaminen pitkän kaavan mukaan on hidasta hommaa. On minullakin pistokkaita, useita kymmeniä, mutta niistä en enää suunnittele tulevan isoja komeita bonsaipuita, vaan niistä tulee mame-kokoisia tai pienempiäkin, kallioistutuksia, pikkuruisia metsiköitä tms.

Pistokkaista kuitenkin aloitin, ja ensimmäiseksi ajattelin näyttää kuvan vanhimmasta säilyneestä kasvistani. Se on aloitettu pistokkaasta, jonka nappasin silloisen tyttöystäväni fiikuksesta ja laitoin vesilasiin. Tältä se näyttää nyt:
ficus_benjamina_09

Pari sanaa siitä - tuo on kodinonnea, joka tuossa rehottaa. Vuosi sitten siinä oli sammalta, mutta talven aikana kodinonni karkasi jostain naapuriruukusta tähän, ja olen antanut sen olla siinä. Puun juuristo on hirveän ruma, samoin tuo tekemäni ruukku, ja tämä kasvillisuus peittää hienosti molemmat!

Puu kököttää kivellä, joka näkyy paremmin seuraavassa kuvassa. Fiikus saa pitää kiven, kunnes sille löytyy parempaa käyttöä. Kivi on siinä vain lisäämässä mielenkiintoa muutoin aika tylsään puuhun.

Kuvassa näkyy hyvin thread-graft, mikä lienee suomennos. Puun läpi on siis porattu reikä ja oksa on pujotettu siitä läpi. Tuon lenkuran ehkä voisi jo poistaa, mutta edellisen poistin liian aikaisin, ja oksa kuoli. Tämä on siis toinen yritys.
Tässä kuva parin vuoden takaa, jossa näkyy surkea juuristo:
ficus_benjamina_07

Puu on oikeastaan aika OK, siis ekassa kuvassa. Sanotaanko kehityskelpoinen. Mutta mutta - se on ollut minulla lähes 15 vuotta. Se on pitkä aika se. (Mietipä mitä itsellesi on tapahtunut viimeisen 15 vuoden aikana.) Ottaen huomioon, että Bauhausista saa parempia fiikuksia kahdella kympillä.

2

Vs: Janin puita

Mutta mutta - se on ollut minulla lähes 15 vuotta. Se on pitkä aika se. (Mietipä mitä itsellesi on tapahtunut viimeisen 15 vuoden aikana.) Ottaen huomioon, että Bauhausista saa parempia fiikuksia kahdella kympillä.

Minusta on aika hienoa että olet saanut pidetyä sen hengissä 15 vuotta. Ei uskoisi että tuokin on ollut pistokas. Ja tuosta bauhaus jutusta, kyllä sinun puussasi on paljon parempi lehvästö kuin yhdessäkään parinkympin puussa bauhuasissa.

Oliko tuo thread-graft hankala toteuttaa, kauanko tuo oksa on tuossa ollut?

Hieno tuo asetelma. Toinen kivi voisi näkyä kyllä tuolta kasviston alta.

3

Vs: Janin puita

No joo, tämä on pysynyt hengissä, muita ei smile.

Bauhausin puissa on kuitenkin runko (usein oikein hyväkin sellainen), ja muuta en ostopuulta kaipaakaan. Lehvästö on tälläkin mennyt uusiksi ties kuinka monta kertaa, koska sinne se kasvu keskittyy, ja yläoksat ovat hetkessä liian paksut.

Usein puu harvenee talven aikana tosi paljon, niin että vain oksien kärkiin jää lehti tai pari. Pikkuoksat kuolevat. Silloin oksien kasvatus pitää aloittaa melkein alusta. Kesällä fiikukset sitten taas kohentuvat, kun saavat olla ulkona. Kovin lyhyt on vain kasvukausi meillä.

Thread-graft on helpoin tapa lisätä oksia, ja ainut jossa olen onnistunut. Vaikeus siinä on porata tarpeeksi suuri reikä, ettei riko silmuja kun oksaa työntää reiän läpi. Kannattaa jättää vähän lehtihankaa silmun päälle suojaksi.

Jotkut lähteet sanovat, että oksa pärjää omillaan, kun se on paksumpi kuin sillä puolella, josta se menee sisään. Tämä ei ole ihan näin, sillä menoliikenne oksaan menee sisäkautta, ja paluuliikenne ulkokautta. Tämä tarkoittaa sitä, että oksalla on vaihe, jossa menoliikenne tapahtuu reiän läpi, ja paluuliikenne juuriin runkoa pitkin. Kun oksan katkaisee tässä vaiheessa, se kuivuu samoin tein. Tämä on fiikuksilla tapahtunut minulla muutamaan otteeseen. Nyt en enää ota riskejä, tuokin on tuossa ollut ainakin kaksi vuotta kolme kuukautta, mikä on noiden kahden kuvan välissä kulunut aika. Voipi olla kolmekin vuotta. Jos kasvu on parempaa, toki se käy nopeammin. Espanjassa kasvihuoneessa varmaankin 3 kuukautta riittää smile.

4

Vs: Janin puita

Seuraavaksi on vuorossa aika hyvällä mallilla oleva tuija. Minulla on 3 tuijaa, jotka saalistin kaupungin työntekijöiden lavalta viitisen vuotta sitten. Istutin ne maahan ensimmäiseksi talveksi, ja yksi oli keväällä kuollut. Loput istutin ruukkuihin. Seuraava meni vielä samana kesänä. Loput 3 ovatkin sitten vielä hengissä.

Vanhin kuva jonka onnistuin puusta löytämään on tässä:
thuja occidentalis bonsai
Yksi alaoksa tähän yksilöön siis vain jäi henkiin. Irrotin puusta kuoret vasta kun alkoivat itsestään irrota.

En osannut päättää, pitääkö tuon kuolleen latvaosan vai ei, ja pikku hiljaa ohentelin sitä ja yritin tehdä siitä sopusuhtaisemman. Puu vain jotenkin näytti aina siltä mikä se olikin, rungolta jossa alaoksa on jäänyt henkiin. Tänä keväänä sitten sain tarpeekseni, ja poistin koko tuon kuolleen latvan:
thuja occidentalis bonsai

Tämän kesän aikana puu on kehittynyt oikein mukavasti. Tein latvasta kuolleen yläoksan, ja puusta tuli paljon selkeämpi. Siellä on yksi kuollut oksa, joka on vain törkätty paikoilleen, siitä ei kannata välittää. Huonoa huumoria.
thuja occidentalis bonsai

Tuijathan eivät ole kovin arvostettuja bonsaipuita, koska niiden kasvutapa on vähän hankala. Oksat eivät myöskään edisty enää jonkun rajan jälkeen, vaan ne täytyy sitten kasvattaa uudestaan (olen lukenut). Niistä tahtoo tulla sotkuisia. Hyviä puita ne kuitenkin ovat, jos ei muuten niin harjoittelumielessä, sillä ne ovat halpoja ja tuntuvat olevan kestäviä. Metrin säkkitaimia 3-5 sentin rungoilla oli viime syksynä myytävänä Plantagenissa Vantaalla hintaan 3,95.

5

Vs: Janin puita

Ei ole kiihkeätä täällä. Mutta jatketaanpa kuitenkin kuvien näyttämistä.

Tässä järein bonsaini, haapa.
populus tremula bonsai

Tämä on tyvestä 12 senttiä. Vähän feikki kuvakulma, sillä puu ei tosiaankaan kapene tuolla tavalla nätisti, vaan itse asiassa levenee. Runko on lähes kokonaan lahonnut pois, ja puulla on uuden kasvun tekemät leveät hartiat. Kuva rungosta sivusta:
populus tremula bonsai

Nuo leveät hartiat ovat ainakin osittain kuolleet, joten ne lähtevät vielä. Haapa on pehmeää puuta, ja tuolla sisällä oleva puuaines oli aivan lahoa jo kerättäessä.

Tämä on kerätty läheisestä haavikosta keväällä 2007. Se on pöpelikön raivauksessa saanut köniinsä kahdesti, ensin noin 8 sentin paksuisena, sitten latvaosa on katkaistu ylempää ehkä viitisen vuotta myöhemmin. Tähänkään puu ei ole suostunut kuolemaan. Maa oli kovaa savea, enkä saanut tälle juuria mukaan kovinkaaan paljon. 4-5 senttiä paksuja juuria oli joka suuntaan, ja ne katkaisin sen mittaisiksi, että puu mahtui siihen ruukkuun, joka sille oli tarjolla, eli rei'itettyyn pesuvatiin. Puu meni karkean hiekan ja kasvupaikalta kerätyn savimurenan sekoitukseen, vähän kuoriketta ja multaa mukana. Kaikki on sihdattua, kuorike vähän kompostoitua.

Olin aivan varma, että tämä jos mikä ei jää henkiin, mutta kevään edetessä se alkoikin hurjan kasvun. Lyhentelin varovasti oksia kesän mittaan, ehkä metrisistä noin 60-70 senttisiksi. Vähän se sitten tekikin uutta haaraa.

Seuraavana keväänä tarkastin kuinka paljon juuria puulla oli, ja vadissa näytti olevan vielä paljon tilaa. En siis istuttanut sitä uudestaan. Kesän mittaan katkoin uusien versojen latvoja varovasti, jotta puu tekisi kasvua alemmas. Muutoin se sai olla.

Tänä keväänä laitoin puun tähän ruukkuun. Hiukan jouduin lyhentämään muutamaa juurta. Maana on hiekan ja kuorikkeen sekoitusta, ja edelleen samaa savimurenaa, jota pesuvadista löytyi. (Miten se muuten pysyy kuosissaan? Outoa. Sehan muuttuu vedessä aivan liejuksi. Ehkä se läpäisevässä maassa ei ehdi liueta veteen.) Nyt ei kasvu ole ollut yhtä voimakasta kuin kahtena edellisenä vuonna. Seuraavaan ruukutukseen vähennän kuorikkeen määrää, ja korvaan sen kissanhiekalla.

En tiedä tämän tulevaisuudesta. Haapa on pehmeää puuta, ja koko puun sisus on lahonnut. Runkokuvassa näkyy osa, josta irrotin kuorta, ja tämä osuus oli hengissä vielä viime vuonna. Saas nähdä kuinka paljon tähän lopulta jää puuta henkiin.

6

Vs: Janin puita

Toi tuija on ainakin tosi hieno ja haapa kanssa näyttää tosi erikoiselta! smile

Mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito, eikä sekään ole niin tärkeää.

- Kiinalainen sananlasku

7

Vs: Janin puita

Hyvänäköistä settiä! Näköjään kaikkien on käytävä siemen- /pistokaskoulu ensialkuun... Voi vaan miettiä minkä näköinen fiikus olisi nyt jos lähtökohtana olisi ollut Bauhaussista huolella valittu taimi.

Mutta miten sait tuon oksan sujautettua tuosta graft reiästä? Poistitko vaan kylmästi lehdet oksasta? Lehdet talveksi pudottavilla lajikkeillahan tuo on helppoa. Itse en ole ikivihreillä puilla thread-graft menetelmää tuosta syystä osannut tehdä, kun en ole tiennyt miten sen saa lehtineen sujautettua reiästä läpi. Olen käyttänyt free graftia ja approach graftia. Varttamisjälki jää tuolla thread-graft menetelmällä kuitenkin siisteimmäksi.

Oletko meinannut kovertaa tuon haavan ontoksi? Itselläni olisi myös yksi kaiverrusprojekti odottelemassa, mutta en tiedä oikein millä se paljas puupinta pitäisi käsitellä, ettei se lahoa. On tietysti olemassa monenlaisia puuöljyjä yms. puunsuoja-aineita. Englanninkielisissä ohjeissa neuvotaan laittamaan Woodhardeneria, mutta mitäköhän se on Suomeksi, ei mitään öljyä ilmeisesti? Vaan jotain enemmän lakan tapaista ainetta.

"It is art for art's sake." - S. Holmes

8 Viimeksi muokannut JanTam (24.08.2009 23:17:39)

Vs: Janin puita

Kiitos kommenteista!

Haapa on sisältä täysin laho, oli jo kerättäessä. Siinä oli muurahaispesäkin aluksi, munineen päivineen. Nostelen lahonnutta moskaa pois välillä lusikalla. En usko, että tuota enää mitenkään voi käsitellä, paitsi olisi ehkä hyvä järjestää reikään kunnon viemäröinti, jotta puuaines pysyisi kuivempana.

Thread graftista, reikä pitää olla sen verran iso, että oksa menee läpi ehjänä. 4mm voisi olla hyvä. Silmut ovat lehtihangan tyvessä, ja lehdet kannattaa poistaa niin, että lehtihangat jäävät jäljelle. Kun oksaa sitten työntää reiän läpi, lehtihanka ujutetaan samalla läpi, ja se suojaa silmua. On hyvä, jos silmuja on useampia, sillä joku niistä menee rikki kuitenkin.

Poistan kaikki lehdet muutamaan kertaan vuodessa fiikuksilta, keväällä ja kesällä. Erityisesti silloin, kun puut vie ulos, on hyvä tehdä täydellinen lehtien poisto, silloin ei tarvitse totutella puita aurinkoon. Olettaen tietysti, että ne ovat hyvässä kasvussa silloin. Parissa viikossa - kuukaudessa puilla on uusi pienempi lehtisetti, joka on sitten jo ulos sopeutunut. Jokaisen lehden paikalla on silloin oksa, periaatteessa.

F. benjaminojen kanssa olen huomannut, että haaroittumiseen ei oikein riitä, että jättää oksaan kaksi silmua. Ensimmäisen, usein pienen lehden silmu ei helposti lähde kasvamaan. Jos noudattaa tavallista ohjetta, eli leikkaa lehdet pois (jättää lehtihangat), ja katkaisee kaikki oksat niin, että niihin jää kaksi kasvupistettä, niin vain viimeisin silmu lähtee kasvamaan. Kannattaa siis jättää kolme silmua, silloin yleensä kaksi lähtee kasvamaan. Mutta tässä vaiheessa kannattaa toi thread graftikin tehdä.

Tuolla "defoliation"-proseduurilla on tosi suuri merkitys fiikuksille, tästähän sainkin hyvän aasinsillan seuraavaan kasviin. Tämä oli vuosia lempikasvini. Ficus benjamina natasha, kuvattu vuonna 2007:
fikus benjamina natasha bonsai

Olisikohan tämä ollut tuolloin kolmisen vuotta kasvatuksessa. Tässä sama kasvi päältä, joka tällä olikin paras katselusuunta:
fikus benjamina natasha bonsai
Lehdet ovat sellaisia senttisiä. Tämä on reagoinut lehtien poistoon mukavasti, kasvu on tiheätä ja käppyräistä. Kuva on otettu ehkä kuukauden kuluttua lehtien poistosta.

Viime vuonna tämä oli parhaimmillaan, mutta sitten mokasin syksyllä pahemman kerran. Olen aika kyllästynyt talviseen sisäkasvatukseen, kun kasvit silloin aina ränsistyvät. Niinpä en siirtänyt kasveja ajoissa sisälle, vaan tämä ja moni muu sai maistaa hallaa. Nuo kaksi pisintä ja tärkeintä oksaa kuoli. Tämä meneekin nyt jotenkin uusiksi.

Positiivisesti ajateltuna tämä voi olla hyväkin juttu. Tuon puun kaava voisi olla octopussy, tai sen variaatio. Se ei kaiketi ole ihan virallinen, mutta meinaa lonkeroista puuta, jolla usein suunta on hankala. Tätäkin on aina ollut parasta katsoa päältä. Nyt se näyttää tältä:
fikus benjamina natasha bonsai

Rakensin pahvilaatikosta "studion", vähän joutuu vielä hieromaan! Mutta ehkä tuosta käy ilmi just se mitä pitääkin, eli profiili.  Nyt pitäisi ilmeisesti tehdä tästä 5-7 runkoinen ryhmä. Nuo keskimmäiset pitäisi saada pitemmiksi ja paksummiksi kuin laitimmaiset. (EDIT: vaihdoin kuvan parempaan)
Ei tästä, mutta ihan vastaavasta on lähdetty liikkeelle:
fikus benjamina natasha bonsai
Tämä on näitä kukkakauppojen natasha-ryhmiä, jossa joskus on jotain säkkikangastakin ympärillä. Erittäin hyvää materiaalia!

Tuostahan muuten näkyykin hyvin tilanne lehtien poiston jälkeen. Tämä täytyykin ottaa joskus uusiksi, tuo oli hyvä idea, mutta nuo rungot irtosivat toisistaan, ja irrotin ne lopulta kokonaan. Pätkin juuria liian rajusti.

9

Vs: Janin puita

Jaa Paapinen, sun galleriassahan onkin hieno natasha. Oikein inspiroiva! Pitäisiköhän kokeilla itsekin tuota runkojen yhdistämistä uudestaan. Joskus yritin, mutta ei onnistunut. Tässä nykyisessä asunnossa ei ole sisäkasvatus onnistunut niin hyvin kuin edellisessä, vaikka mulla onkin ollut hirveästi keinovaloa. Päivänvaloa ei tule oikeastaan puoleen vuoteen sisään ollenkaan, ja sen korvaaminen pelkästään keinovalolla ei ole helppoa.

10

Vs: Janin puita

Tuo runkojen yhteenkasvattaminen taitaa olla yleisempää, kuin yleisesti luullaan. Uusimmassa BonsaiFocus lehdessä oli raportti Balin saaren bonsai "salaisuuksista". Melko massiivisia fiikuksia ne siellä teki yhdistelemällä taimia yhteen. Kolmiharavavaahtera vai mikä se nyt on nimeltään on myös aika suosittu kohde runkojen yhdistämiseen. Vaikka tuo ei mikään teleportti olekaan, niin hyvä ja mielenkiintoinen projekti.

F. benjaminat varsinkin 'natasha' ovat kyllä muuten mukavia, mutta en ole ikinä oikein pitänyt niiden lehtien ulkomuodosta. Nekin pitäisi olla hyvässä järjestyksessä, että se näyttäisi edes joltain. Mulla ei ole tuo fiikus käynyt varmaan koskaan ulkona, enkä ole "defoliation"-proseduuria sille suorittanut. Hämärästä sisätilasta ulos kun sen vie kirkkaaseen auringonpaisteeseen, niin sehän tahtoo tehdä itsestäänkin tuon "defoliation".

"It is art for art's sake." - S. Holmes

11

Vs: Janin puita

Tässä phoenix-graft, eli tanuki, kuten japanilainen sanoo, mikä tarkoittaa huijausta. Wrap-around, sanoo Colin Lewisin The Bonsai Handbook.
tanuki juniper
Vähän outo kuva, otettu keskellä päivää auringossa pienellä aukolla ja salamalla.

Karahka on akvaariokaupasta ostettu kanto (mopani tai opuwa), johon on Dremelillä kaiverrettu kasvin mentävä väylä. Tuon Lewisin mukaan tätä tosin ei tarvita, riittää että kasvi halkaistaan ja ruuvataan messinkiruuveilla kiinni kantoon.

Kanto on ollut ulkona useita vuosia, jotta pinta saisi lisää elämää itseensä. Läheltä katsottuna pinta näyttääkin aika hyvältä. En ole käsitellyt puuta mitenkään. Puuaines on tosi kovaa, mutta kyllä se aikanaan lahoaa. Jin-ainetta siihen voisi laittaa, mutta se on vähän keinotekoisen valkoista.

Tein tämän joskus alkukesästä. Kasvina on laakakataja. Ehkä tuo tuosta paranee tulevina vuosina, kun oksat saavat lisää tuuheutta. Siinä vaiheessa voi olla, että rungon yläpuolen valkaisu alkaa kiinnostaa.

Löysin muutama viikko sitten linkin, jossa myytiin mopani-puun siemeniä. Se on kotoisin Afrikasta, ja ehkäpä sen saisi viihtymään sisällä. Ei olisi hassumpi ajatus, että tähän kiinnittäisikin mopanin taimen. Huijausta se toki olisi silti, mutta vähän toisenlaista.

Nämä huijaukset ovat mielestäni täysin sallittuja. Koko bonsaihomma on peliä mielikuvilla, eikä sillä ole niin väliä, mitä materiaaleja on käytetty. Jos lopputulos on kiinnostava/kaunis/vakuuttava tms, se riittää. No ehkä se on vaatimus, että pitää jotain elävääkin siinä olla!

Kiertoajelu:
tanuki juniper
tanuki juniper
tanuki juniper
tanuki juniper

12

Vs: Janin puita

Aika hieno
Tuolla saa säästettyä parikyt vuotta kasvatuksessa. Pitäisi varmaan kokeilla. Kunhan löytäisi sopivan kohteen.
Voikos tuhon käyttää lehtipuita esim. ficusta?

13 Viimeksi muokannut JanTam (24.05.2010 00:28:30)

Vs: Janin puita

Laitellaas kuva kalliosta, johon istutin jouluisia pikkusypressejä joskus runsas puoli vuotta sitten.

sypressikallio

Tuo oikeanpuoleinen puu tökkii vielä. Näissä sypresseissä on ihan hirveä homma langoittamisessa, koska vanhatkin vihreät oksat taipuvat ylöspäin, ja joka pienikin verso pitäisi langoittaa. Varmaan sitten kun perusrakenne on puutunut, selviää nyppimällä.

Sypressejä ostin talvella erilaisia. Puolet kuoli, puolet on hengissä. Osan kyllä heitin vaan roskiin siksi, että ne olivat niin turhia bonsaina. Parhaiten selvisivät ne, jotka olivat loisteputkien alla suhteellisen kosteassa ilmassa (kosteus 50-70%) valolaatikoissa. Niistä ei kuollut yksikään. Ledien alla, viileämmässä mutta myös kuivemmassa olleet voivat huonommin.

Nyt ne voisi toki laittaa ulos, ja ottaa sitten taas sisään, kun lämpötilat laskevat ehkä 5 asteeseen. Osan aion pitää sisällä vuoden ympäri, jotta näkee onko se mahdollista.

14

Vs: Janin puita

Tuollaiseen kallioasetelmaan noi jouluiset pikkusypressit sopii kyllä hyvin. Hienon näköistäkin on. Tahtoo vain tulla niin massiivisia ja painavia hyvin äkkiä tuollaisista, joten en kyllä ainakaan itselleni voi ajatella sisälle tuollaisia. Täytyy vaan ihailla näitä.

Tuossa omassa sypressissä oli tosi rapsakat oksat, jotka sai varoen langoittaa.

"It is art for art's sake." - S. Holmes

15

Vs: Janin puita

Kuvailin tänään vähän puitani. Tässä on keväällä kerätty tammi, joka miellyttää minua kovasti. Jotenkin siinä on ison puun tuntua. Tämä taitaa olla takapuoli. Lehdet ovat vielä tuollaisia 2-4 senttisiä, kauniita kuin mitkä.

tammi

runko

16

Vs: Janin puita

Tuo on kyllä hieno tammi, näyttää olevan kunnon runkokin, eli ikäähän sillä jo on jonniin verran.

17

Vs: Janin puita

Kyllä kait ikää täytyy olla jotain 20 vuotta vähintään. Rungolla on paksuutta viitisen senttiä, ja aika töpöhän se on. Tammilla usein alimmat oksat aika alhaalla, että sikäli sopii hyvin. Nuo kolme latvaa tuolle täytynee jättää. Hmm, onkohan sellaisella tyylillä nimeä?

18

Vs: Janin puita

Kieltämättä aika herkullinen tammi. Tuon muotoilusta varmaan voi olla montaa mieltä, mutta minä jättäisin sen aika naturelliksi. Kun luonto on noin hyvin sen jo valmiiksi muotoillut, niin mitäpä sitä hirveästi muokkaamaan. Tuon mallisia noi vanhat tammet on luonnossakin.

Walter Pall:lla on varmaan joku nimitys tuollekin tyylille...

"It is art for art's sake." - S. Holmes

19

Vs: Janin puita

No ihan samaa olen ajatellut. Saa rauhassa tuuheutua, sisään päin sojottavaa kasvua voi harkiten poistaa, ja ehkä tulevina vuosina isoja silmuja voi napsia pois, jotta pienet lähtisivät kasvamaan. Kun etupuoli selviää, voi olla hyvä vähän ohjata noita isoja oksia, etteivät ole toistensa tiellä. Mitään isompaa en aio tehdä, tammi on sellaisenaan hyvä, omanlaisensa.

20

Vs: Janin puita

Päivitellääs vähän. Ostin helmikuun lopussa Viherpajasta likusterin.

ligustrum sinensis

Minua kiinnostavat eniten aika pienet puut. Tuossa yksilössä oli kiinnostava runko alimpaan oksaan asti, sen jälkeisillä kiemuroilla ei ole niin väliksi. Pätkäisin rungon pois, ja jäin odottamaan oksia.

topped ligustrum

Niitä tulikin, mutta ei kovin kaksisiin paikkoihin. Eniten puu halusi kasvattaa oksia alas eteen. Tein puulle lisää oksia pujottelemalla väärässä paikassa kasvavia parempiin paikkoihin (eli porasin puuhun pieniä reikiä, ja vein oksia niistä läpi).

Nyt puoli vuotta hankinnasta näyttää tältä:
ligu_etu

Tuota olen kaavaillut etupuoleksi. Takapuoli on ok sekin, jotain pientä kaiverrushommaa voisi harrastaa:
ligu_taka

Tehdyt oksat ovat liian ohuita vielä, mutta kyllä se siitä. (Edellisessä kuvassa esim. kaksi alinta vasemmalla.) Vaikeampaa voi olla estää ylempiä oksia paksunemasta liikaa.

Ruukku saa olla tuo kunnes oksat ovat kohdallaan, sitten siirrän puun vähän pienempään ruukkuun, ja yritän alkaa pienentää lehtiä. Toivottavasti jo vuoden kuluttua. Tosi lyhyt puu tämä on, korkeus ruukun yläreunasta alle 10cm, joten voi olla vaikeaa saada oksia kehittymään niin, että rakenne pysyy selvänä.

21

Vs: Janin puita

On kyllä paljon parempi toi likusteri ilman tuota yläosaa. Kaunis kapenema rungossa, eikä kuitenkaan mielestäni ole liian sumo. Pitäisi itsekkin opetella katselemaan vähän eri näkökulmasta noita kaupan matskuja ja G.W Potterin tyyliin tehdä vähän puukäsitöitä...

Tuosta tulee kyllä tosi nätti pikkupuu kunhan saa vähän oksistoa kehitettyä. Itseäkin olosuhteiden pakosta kiinnostaa enempi noi pienemmät puut. Joku viisas on sanonut, että ongelma noissa mini-bonsaissa on se että ne kasvaa.

"It is art for art's sake." - S. Holmes

22

Vs: Janin puita

Kiitti kommentista. Joo, pikkupuiden kanssa käy helposti niin, että puuhun on aika tyytyväinen jossain vaiheessa, ja myöhemmin sitten ei enää tahdokaan saada suhteita kohdalleen. Vaikka sitä aina ajatteleekin, että aika vaan parantaa puita.

Lisää päivittelyä.

katajasaari

Kuva on vähän onnettomasti rajattu, pitäisi olla tyhjää oikealla enemmän.

Tuohan on oikeasti vain pistokas, joka sattuu minusta olemaan saarella kasvavan männyn mallinen. Ruukussa se ei näytä miltään, mutta kun siihen laittaa sen saaren, on se jollain tapaa kiinnostava.

23 Viimeksi muokannut JanTam (26.08.2010 20:52:03)

Vs: Janin puita

Lisää seuraa. Tässä pesäkuusi, jota olen kasvatellut 4-5 vuotta. Olen ollut juuriston kanssa hyvin varovainen, koska edellisen tapoin ilmeisesti liian nopealla juurten typistämisellä.
pesa1

Tämä on ehkä parempi asento:
pesakuusi

Tässä vielä kuva keväältä, jolloin tämä näytti paremmalta, mutta lyhentelin versoja jokin aika sitten. Kuvassa ilman ruukkua.
kevat

Kiinanjalava. joka on ollut minulla noin vuoden. Tämän ongelma on se, ettei sillä ole pintajuuria ollenkaan. Levenee kuitenkin tyvestä, mikä vähän auttaa asiaa.
ulmus

Jalavan alkutilanne:
origjallu

Tuija, jolle en ole tänä kesänä tehnyt muuta kuin kuorinut vähän kaarnaa pois. Tästä olisi mukava kuulla ehdotuksia. En tiedä mitä tämän kanssa tekisi. Tästä voisi tehdä tuulenpieksämän kumpaan suuntaan tahansa, nuo rungot voisi kiinnittää toisiinsa, jolloin vasemmalla kasvavasta oksasta tulisi alaoksa puuhun, ja itse asiassa toinenkin puoli on ihan käypäinen.
tuija2

Toissakeväänä ostettu sinikataja, joka oli jonkinlainen instant-bonsai. En ole tehnyt tälle muuta kuin istuttanut uudestaan, koska edellinen ruukku hajosi talvella. Ruukussa ei ollut terveitä juuria ollenkaan, joten tämä ei liene pitkäikäinen. Veikkaan että joku talvi tulee olemaan sille liikaa. Sinikataja ei ole niin talvenkestävä kuin esimerkiksi sinilaakakataja.
sinikataja
Ruukku itse tehty. Taitaa olla paras tekeleeni.

Kommentoitavaksi!

24

Vs: Janin puita

Kuusi on hieno, vaikka itse en niin välitäkään noista tannembaumeista, nekun tuppaavat olemaan vähän liian suoraa ja yksirunkoista sakkia. minusta se sopii paremin tuollalailla vinona. Kiinanajalavalla on komea runko.

25

Vs: Janin puita

Kuuset on parempia kuin voisi äkkiseltään kuvitella. Mielikuvamme niistä on kovin kaavamainen. Kannattaa katsoa mitä Walter Pall esimerkiksi on saanut kuusista aikaan.

Tässä vaahtera, joka on ihan alkutaipaleella. Viime vuonna kerätty. Oksat ovat vielä aivan mitä sattuu, mutta rungon linja on aika ok. Olen vähän hätäillyt tämän kanssa, koska olen jo napsinut paksuja oksia pois ja olen poistellut myös suurimpia lehtiä, vaikka nyt kasvin pitäisikin antaa rauhassa sopeutua ruukkukasvatukseen.
acer

Meikäläinen vaahtera on sen verran isolehtinen, että tuokin voi olla liian pieni (runko on vajaat 5 senttiä tyvestä). Tulevat vuodet sitten näyttävät, saako tuosta puun näköistä. Lehdet olisi kiva saada noin 5-7-senttisiksi halkaisijaltaan. Siementaimet ovat mielestäni aika virattomia vaahteran tapauksessa, koska ihan pientä bonsaita siitä ei kannata tehdä.

Tuosta ei hirveän selvästi näy, mutta härmä vaivaa tätä reppanaa, kuten kaikkia meikäläisiä vaahteroita, joita olen ruukussa kasvattanut. Ei se näytä puuta tappavan, mutta varmasti se jotenkin vaivaa. Ja rumaahan se on. Pilkut saa pois vesi-sooda-tolu-sekoituksella, mutta uudet lehdet saavat sitten taas pilkkuja itseensä.