101

Vs: Janin puita

Joo olen haavan kanssa seurannut Salon virtuaalin suuntaviivoja. Seuraisin vieläkin orjallisemmin, jos se olisi mahdollista. 

salon_virtuaali

Niin hieno näkemys ettei mitään rajaa. Toinen lähtökohta on yksi kuva jonka näin monta vuotta sitten jossain kiinalaisen harrastajan blogissa. En ole ihan varma oliko se tuo:

huh_upeeta

Tuossa se blogi.

Salon kuvassa on pitkälti samat elementit kuin Walter Pallin lanseeraamassa tyylissä. Minusta kuvan puu on hyvin kiinalainen, tehkääpä huviksenne kuvahaku chinese bonsai exhibition, niin vastaavia tulee esiin paljon. Täällä ovat tuon tyylin juuret minun mielestä.

Kiinalaisilla on paljon kiinnostavia puita. Tavallaan ne ovat luonnollisempia, voimakkaita ja sanoisinko ekspressiivisiä. Eivät niin puleerattuja.

Säilyykö puu hengissä, toivottavasti smile. Sisus oli aivan mätä jo kerättäessä, lisäksi siellä oli muurahaispesä. Olen käyttänyt rikkikalkkia aina silloin tällöin, mutta en halua sitä keinotekoisen valkoista väriä. Olen myös avannut väylän ruukun pohjaan, jotta sadevesi ei jäisi puun sisään. Sen teen mikä on tehtävissä, jos se silti kuolee, niin se kuolee. Nyt puu on kyllä todella hyvässä vedossa, uusia silmuja on hienosti.

Ei sinne mitään vahoja voi laittaa, niiden alla jo valmiiksi laho puu vain nopeammin menee pilalle. Lisäksi ne näyttävät rumalta. Se riittää, että pitää puuaineksen kohtuullisen kuivana. Periaatteessa voisi käyttää jotain tehokasta puunsuoja-ainetta/myrkkyä, joka imeytyy syvälle puuhun ja tappaa lahottajat. Rikkikalkin ja tuhkan seosta on joskus käytetty myös.

Se mikä minua huolettaa on puun rungon etupuolen alaosa, jossa ei ole oksia. Se jos kuolee, puu on toisenlainen. Ei pilalla, mutta toisenlainen.

Ei tuijaa minusta kannata taivutella. Jos siitä haluaa tuulenpieksämän, taivutetaan kaikki oksat oikealle. Itsepäiset oksat katkaistaan. Runko taipuu hivenen oikealle jo nyt. Jos suoraa osuutta tuntuu olevan liikaa, puu poikki ja kelottunut latva siihen, ja sitten kasvatetaan uusi latvus rungon oikealle puolelle. Slanting tuntuisi kuitenkin äkkiseltään paremmalta vaihtoehdolta tälle materiaalille?

102

Vs: Janin puita

Haapa on kyllä edistynyt melkoisesti. Oikein hyvä.
Puu ei kyllä mätänevään sisustaan kuole. Lahottajasienet nimenomaan lahottavat kuollutta osaa puusta. Ainut vaara mikä puuaineksen lahoamisessa on se, että puun yläosa olisi niin painava, ettei pelkkä elossa oleva osa jaksaisi sitä kannatella ja puu voisi katketa, esim. kovan tuulen seurauksena…

Kyllähän täysikasvuinen puu kuolee nimenomaan siihen, että lahottajasieni syö sisuskalut ja kovassa tullessa napsahtaa runko poikki tai paremminkin nykypäivänä, ihminen toteaa puun vaaralliseksi jo hyvissä ajoin ja herra metsuri käy hoitelemassa puut.

Ehkä vetäisin haavan kaikkia oksia hitusen alaspäin ja poiketen tekemästäni virtuaalista lähtisin hakemaan vähän pyöreämpää/lehtipuumaisempaa latvusta, mikä sinulla ehkä onkin ajatuksena?

Tuija on kyllä mielenkiintoinen tapaus. Mitenkäs on Jan kun sinulla on tuijasta jo pitempään kokemusta, saako siitä nyppimällä aikaan tuuheita ”pilviä”.
Googlen kuvahaulla löytyy Tuija bonsaita ja näissä ainakin näyttää, että tuija olisi ihan kelpo bonsaikasvatukseen.
Olet löytänyt tuijaan jonkun hyvän hoitorutiinin: milloin kannattaa nyppiä, mitä kannattaa nyppiä miten saa uusia nuppuja vanhaan puuhun ja niin edelleen?

103 Viimeksi muokannut JanTam (18.04.2014 23:09:57)

Vs: Janin puita

Hyvä selvitys Salo. Helposti ajattelemme, että reikä puun kuoressa on kuin haava, jota tarvitsee hoitaa, ja laho puussa on kuin kuolio, joka leviää terveeseen puuhun ja tappaa sen. Ei se ihan näin dramaattista ole.

Pitää miettiä tuota mitä sanot oksista. Nyt alkaa olla aika miettiä oksien paikkoja, sillä ne ovat tavattoman hauraat, katkeavat helposti.

Tuija tekee itsestään "pilviä", kun oksat pitää lyhyinä. Niissä hukkuu luonnollinen kaunis kasvutapa, ja niistä tulee helposti sotkuisia. Tuijat ovat tosi kestäviä ja kiitollisia kasvatettavia. Kun tuija on joskus tehnyt oksan johonkin, se tekee uuden siihen viereen koska tahansa. Sikäli turvallinen leikattava.

Nyppiä voi aika tiuhaan, jotta kasvu suutautuu sinne minne halutaan.

104

Vs: Janin puita

Päivitys tälle fiikukselle.

fiikus_kivella

Olen vähitellen halkonut juuria, tuorein vasemmalla. Tämä on ollut pelkästään sisäkasvatuksessa kolmen loisteputken alla monta vuotta, ja minusta se on mennyt paremmin eteenpäin näin, kuin roudaamalla kesäksi ulos. Tiheää kasvua on vaikea saada aikaiseksi sisällä, joten ajattelin vaihteeksi tehdä täydellisen lehtien poiston ja viedä tämän ulos muutamaksi kuukaudeksi. Pienistä oksista oli noin puolet kuolleita, eli puu tekee uusia ja hylkää vanhoja. Valon intensiteetti ei ole riittävä.

Langoittelu edessä.

105

Vs: Janin puita

Joo aikas vakuuttava toi Fikus. Mulle kävi niin että liian myöhään syksyä ku ois ollu, otatin lehdet pois yhdestä pää-oksista ja nyt se on vissiin kuollu. Ei tehny ikinä niitä kaivattuja lehtiä. Eli olikohan lepotilassa ollut..... Harmittaa vietävästi.

106

Vs: Janin puita

Joo se on aika tarkkaa. Kasvin pitäis olla hyvässä kasvussa. Sisäkasvatuksessa ja keinovalolla vuodenajoilla ei ole merkitystä, mutta kyllä kasvu tapahtuu pyrähdyksinä. Jos aikoo ulos viedä kesällä, silloin on hyvä hetki ottaa kaikki lehdet pois.

107

Vs: Janin puita

Tosi nätit juuret olet saanut aikaiseksi. Kätevä tekniikka fiikuksille, joilla tuppaa olemaan semmoset pulleat halkojuuret. Olitkos johonkin kirjottanut juttua tuosta juurien halkomisesta? Fiikus ei tyykkää paikan vaihdosta, joka varmaan selittää sen, että viihtyy loisteputken alla vakio-olosuhteissa paremmin.

"It is art for art's sake." - S. Holmes

108

Vs: Janin puita

Tämä on minunkin kokemukseni Fikus benjaminasta. Lehtien poisto ja siirto ulos toimii hienosti, mutta aikaansaatu parempi ja tiheämpi kasvu sitten menetetään seuraavana talvena sisällä. Ajattelin ensi syksynä kokeilla jotain uutta valaistusrintamalla.

Juurien halkomisesta pitäisi kirjoittaa johonkin. Sitä on tullut tammen ja haavan kanssa harjoiteltua, ja osittain hyvin tuloksin.

Tämän fiikuksen kanssa proseduuri on äkkiä kerrottu, painan vain taltalla juuren halki koko matkaltaan. Yritän katsoa, että molempiin puoliin jää juuria, jotta jäävät henkiin. Sitten esim jätskitikulla väännetään puoliskot erille toisistaan, aluksi vähän, mutta kun paraneminen on alkanut, vähän enemmän, että eivät kasva kiinni toisiinsa. Vuodessa näyttävät jo ihan hyviltä.

109

Vs: Janin puita

Jos tämä tekniikka toimii haavalla ja tammella niin varmaan toimii muillakin lajeilla yhtä hyvin?

Oletko ikinä halkaissut jo kerran halkaistua juurta? Saakohan sillä siistin näköisiä juuria aikaiseksi.

Sinänsä hatunnoston arvoinen suoritus tämä. Itse en saanut fikuksen pintajuuria pysymään hengissä pelkän uudelleenistutuksen yhteydessä, puhumattakaan siitä, että olisin ruvennut niitä halkomaan.

110

Vs: Janin puita

Varmaan toimii muillakin. Minulla vielä listalle mongolianvaahtera. Näillä en ole halkaissut toiseen kertaan, fiikuksella kylläkin, mutta se on eri asia. Siinähän ei oikeastaan ole erikoisempia tekniikoita käytetty.

Tuolla ei ole muita juuria kuin pintajuuria, kun on kivi alla, enkä häiriköi noita uudelleenistutuksen yhteydessä. Kiven alla vain touhuan. Puu on niin lujasti kiinni kivessä, että nyt huvittaisi antaa sen kasvaa reilusti yli, esim vuoden, jotta perä alkaisi kunnolla levitä ja saisi reilun kapeneman aikaiseksi. Sitten joutuisi luultavasti rakentamaan oksat uusiksi, mutta olisi parempi runko tällä.

111

Vs: Janin puita

JanTam, mitä sun oliivipuulle kuuluu nykyään? Ja kasvattaako oliivipuu hyvin uusia oksia vai onko työn ja tuskan takana?

112

Vs: Janin puita

Oliivi voi paksusti. En ole kovin kiinnostunut siitä, siitä pitäisi päästä eroon ennen kuin palastelen sen pariksi mameksi. Lähtee hankintahintaan, jos jotakuta kiinnostaa.

Mainospuhe: Kyseessä on pienilehtinen oliivilajike. Se pärjää hienosti nykyään kolmen loisteputkien alla. Luulen että jos sille järjestää pienen kuivan periodin välillä, muuta lepokautta se ei tarvitse. Tekee uutta kasvua hyvin.

113

Vs: Janin puita

Jos olisin päässyt eroon sähläämisestäni sisäkasvatuksen kanssa, niin olisin kiinnostunut oliivista. En kuitenkaan valtavan häpeän pelossa uskalla ostaa sitä sinulta tapettavakseni.

Koska en ole mame-miehiä, niin ajatuksissani lähden hakemaan korkeampaa (~30 cm) ja/tai leveämpää muotoa (2-30 cm). Minun pitäisi vaan saada mame-koon juonenpäästä kiinni, joten olisin kiinnostunut näkemään myös miltä oliivin palastelu toisi. Kuulostaa hurjalta, mitkä ovat mahdollisuudet että saat 2 elävää mamea? Toimenpiteenä myös kiinnostava, josta lukisi mielellään raporttia!

Ulkona: tammi, kuusi, sempramänty, pähkinäpensas. Sisällä: podocarpus, ficus retusa, likusteri. Taimina douglas-, kelta-, lehtikuusi, pinjaa, sitruuna, kahvipensas, mammuttipetäjä, verivaahtera, amurinvaahtera...

114

Vs: Janin puita

Kiertäköön häpeä meidät kaukaa.

Jos tuon teen, lupaan dokumentoida. Ilmajuurrutus rungon keskivaiheille, ja alas myös pitäisi jättää oksia, joissa on hyvää kasvua. En ole lukenut oliivin ilmajuurrutusominaisuuksista, joten en osaa arvata prosentteja. Ilmajuurrutus on kyllä aika turvallinen temppu. Usein alaosa jää huonompaan kuosiin kuin yläosa.

115

Vs: Janin puita

Päätin hankkia oliivipuun, eikä se (vielä) ole kuollut... ei mikään kaunotar ainakaan vielä: pitkähkö suht suora runko ja latvusto on melko tasainen harakanpesä, joten ajattelin ilmajuurruttaa tuon aikanaan kunhan ensin tottuu kunnolla uuteen kasvupaikkaansa ja innostuu kasvamaan. Minkälaista vauhtia noihin tulee paksuutta?

116

Vs: Janin puita

No se onkin kimurantti kysymys. Sisäkasvatuksessa, lamppujen alla ehkä milli vuodessa?

117

Vs: Janin puita

Ärsyttävää, kun tähän kerrostaloon ruvettiin tekemään julkisivuremonttia joka on nyt keskeytetty TOISTAISEKSI, koska seinäharkot murenee käsiin... Luonnonvaloa tulee hyvin minimaalisesti muovihupun läpi, joten joudutaan kituuttamaan pelkillä lisävaloilla ja se tietenkin näkyy sähkölaskussa. Jos huppua ei olisi, kasvit sais suoraa auringonvaloa lähes ympäri vuorokauden... prkl...

118

Vs: Janin puita

Minulla sisäpuut ovat aina valojen alla, eikä ikkunoilla ollenkaan, koska elän luulossa, että tasaiset olot ovat tärkeämpää kuin satunnainen hyvä valo.

Laitellaas tänne jotain mitä ei ole tullut kait laiteltua, eli yksi kantoviritys.

Koivu

Akvaariokaupan kanto, jossa oli aikoinaan katajapistokas tai joku muu, joka sitten kuoli kuivuuteen. Tämä oli monta vuotta kasvipöydällä, kun se on aika hauskan näköinen, ja siihen tuli koivu ihan itsestään siemenestä. Niitä tulee kaikkiin ruukkuihin ja paljon. Kannossa on takana pari muutakin reikää, ja toiseen laitoin tänä keväänä siementaimen.  Ajatuksena että se muodostaisi puulle vähän taustaa ja perspektiiviä. Taas muutaman vuoden kuluttua voisi laittaa kolmennekin.

Valkoinen runkohan tuolle pitäisi tulla. Kanto lahoaa sitten aikanaan pois, ainakin pohja siitä pettää. Tässä on todella vähän maa-ainesta, ei desiäkään, enkä usko että tämä pärjäisi ilman automaattista kastelua.

119

Vs: Janin puita

Veikeä pikku otus.

Antaa kanto melko erilaisen vaikutelman kuin ruukku tai kivi. Mielenkiintoista kantoa/puunpalasta varmaan voisi ihan hyvin käyttää ryhmän tai jonkun oikein karkean puun ruukkuna.
En kyllä muista, että kukaan olisi isossa maailmassa istuttanut puuta kantoon/puunpalaan? Mahtaako tämä toiminta olla hyväksyttyä suuressa maailmassa.

Et varmaan ole millään käsitellyt tuota puunpalaa maksimi säilyvyyden saavuttamiseksi?

120

Vs: Janin puita

Ei ole käsitelty millään. Minua ei haittaa että luonto tekee tehtävänsä, kanto muuttuu ja ajan kanssa sitten hajoaa.

Muuten en kyllä tiedä kuuluuko tuo edes foorumille, ei se oikeastaan ole bonsai. Taimi kannossa. Ehkä jos kasvi olisi cascade-tyyliä, niin ehkä kanto voisi näyttää vähän vuorelta.

121

Vs: Janin puita

Kovan arpomisen jälkeen, että blogiin vai tänne, päätin että molempiin.

rhodo

Tämä rhodo on ollut minulla ehkä vuodesta 2010. Kehitys on aivan olemattoman hidasta ruukussa. Jos tähän haluaa runkoa, pitäisi istuttaa penkkiin muutamaksi vuodeksi.

Ensimmäisenä keväänä tässä oli muutama kukka, mutta ei sen jälkeen. Viime vuoden rhodo oli aurinkoisimmalla paikalla, mitä pihalta löytyy, vaikka varjoa näille suositellaankin. Luulisin että valohoito sai sen kukkimaan.

122

Vs: Janin puita

On kyllä kaunis, kukat kyllä pelastaa, vaikka runkoa ei hirveästi olisikaan. Mitäs ruohoa tuolla ruukussa kasvaa? Vai onko se sammalta...

"It is art for art's sake." - S. Holmes

123

Vs: Janin puita

Sagina subulata sanoi Salo, eli polkuhaarikko sanoi netti. Ärhäkkä leviämään, mutta en nyt tiedä onko siitä hirveästi haittaa.

124

Vs: Janin puita

On se hieno!

Muutenkin näyttää aika hyvältä materiaalilta. Lehtien ja kukkien koko on aika maltillinen.

Onko rhodo niin hauras kuin mitä olen siitä lukenut? Napsuuko oksat katki kun yrittää langoittaa?
Tämä puu ehdottomasti herätti kiinnostuksen rhodoja kohtaa.


Sagina subulata. Tätä on aikoinaan kokeiltu sammaleen korvikkeena ihan maassa. Aurinkoisilla ja vähämmän kosteilla paikoilla kasvaa aika tiheäksi ja pieneksi. Ruukussa aktiivisen kastelun ja lannoittamisen takia taitaa kasvaa aika isona ja rehevänä, ei niin sammalemaisena.

125

Vs: Janin puita

Kyllä tämä on sopiva lajike meille, lehdet on sellaisia 5-senttisiä. Ikävä kyllä ei muistu mieleen mikä lajike. En ole yrittänyt langoittaa, mutta oksat ja juuretkin ovat kovia ja hauraita.

Sagina kasvaa kosteassa tosi kauniiksi kukkiviksi mättäiksi. Ei mitkään erikoiset kukat, mutta kuitenkin. Laitoin sitä kasvamaan ihan varta vasten muutamaan pikkuruukkuun.