51

Vs: Pari valaisinjuttua

Ihan mielenkiintoinen taulukko. Aika surkeita on noi ns. energiansäästölamput tuon taulukon mukaan verrattuna perinteisiin loisteputkiin.

Ledeistä ei ole mulla omakohtaisia kokemuksia. Niitäkin on niin monenlaisia markkinoilla, että niistä on vaikea selvää kuvaa muodostaa. Jotkut kehuu, toiset taas haukkuu. Mutta hinta/hyöty suhteeltaan ne on kalliita, jos verrataan esim. loisteputkiin. Varmaan on ihan hyviä kunhan vain spektri ja hinta ovat kohdillaan. Sen verran mitä olen noita led-kasvivalojen markkinoita seurannut, niin aluksi noissa oli kahta aallonpituutta ledejä. Nyt niissä alkaa olemaan viittä eri aallonpituutta...

Kuitenkin toi kasvien tarvitsema "photosynthetic response" käppyrä on ollut tiedossa jo aika pitkään. Niin vähän tuntuu siltä että ei heti kerralla testata ja tehdä tuota käppyrää vastaavaa led valaisinta. Vaan halutaan pikkuhiljaa parantaa ja rahastaa noilla led-valaisimilla.

"It is art for art's sake." - S. Holmes

52

Vs: Pari valaisinjuttua

Niin tai sitten tilanne on monimutkaisempi. Se responssi-käyrä kertoo, miten kasvi reagoi eri aallonpituuksiin, mutta ei välttämättä sitä, että valoa tarvitsisi olla siinä samassa suhteessa... On ihan outoa, että kun laittaa niitä Bauhausin ö-luokan halpisputkia kasvien päälle 3 kpl, kasvit lähtee kasvamaan tosi hyvin. Verrattuna vaikkapa monimetallivaloihin, joita mulla aiemmin oli. Ja noissa halpisputkissa ei luultavasti ole juuri mitään säteilyä noiden responssikäyrän piikkien kohdalla. Ainakin päätellen siitä, millaisia käyriä löytää värisävyille 640, 765 yms, mitä noi Bauhausin valot on ollut.

Ja kun vaihdoin Bauhausin putkia kasviputkiin, en huomaa mitään eroa kasvussa. Siis en mitään. Tämä kiusaa minua. Kasveille "sopivaa" valoa pitäisi kuitenkin olla luokkaa 5-10 kertaa enemmän.

Eli mitä ihmettä sillä käyrällä tekee? Aika jatkuva spektri ja riittävästi watteja, ehkä se on siinä.

Noista hyvistä ledikokemuksista, ne on aina mun mielestä ollut luokkaa 90-200W lamppuja, ja kyllähän sellaisilla pitääkin kasvaa. Mutta kasvaako paremmin kuin samalla wattimäärällä loisteputkia, sitä en usko enää ollenkaan.

53

Vs: Pari valaisinjuttua

Mielenkiintoista, pitikin kysyä noista kasviloisteputkikokemuksista sinulta... Näyttää siltä tosiaan että luonto toimii monimutkaisemmin kuin tiedemiesten käyrät. Tai sitten yksinkertaisemmin...

Jos asia tosiaan on noin, niin se sitten kumoaa hyvin pitkälti noi LED-myyjien markkinointipuheetkin. Mutta ei noi ledit nyt ihan turhia kuitenkaan ole vaikkei kaikkia lupauksia täytäkään. Jos loisteputkien alla kokemusten perusteella kasvaa ihan ok ja jos samalla wattimäärällä ledejä kasvaa yhtä hyvin, niin onhan noi ledit varteen otettava vaihtoehto loisteputkille. Ledien hintaa täytyy vain saada lähemmäksi loisteputkia. Ledien käyttöikähän pitäisi olla pitempi kuin loisteputkien, mutta sitten täytyy vaihtaa koko valaisin, kun loisteputkivalaisimessa voi vaihtaa vain loisteputken uuteen.

"It is art for art's sake." - S. Holmes

54

Vs: Pari valaisinjuttua

Pitkäikäisiä joo... ledit on. 10 lamppua ostin, kolme on poksahtanut vuoden sisällä. Niissä on kuulemma samanlaista elektroniikkaa kuin pienoisloisteputkivalaisimissa, ja se ei kestä juuri sen paremmin. Sitten on kuulunut juttua, että kun tehoja lisätään, alkavat leditkin paukkua. Lämmöt nousevat, ja se lyhentää elinikää. Kyllä mä vaan unohdan ledit ainakin viideksi vuodeksi.

Ei se kuitenkaan harmita että niitä tuli ostettua, on kiva saada ensikäden tietoa. Ja kun ei voi oikein nettijutuista päätellä, että mikä itsellä toimii ja mikä ei. Ja nyt on omalta osaltani asia selvinnyt, loistareilla mennään toistaiseksi.

Ja kyllähän ne kasvit ledeilläkin kasvaa, ei siinä mitään. Mutta kun se valo on niin hirveä, pitäisi kasvien kasvaa paljon paremmin kuin loistareilla. Lisukkeena ne toimii myös oikein hyvin, kun kasvit on loisteputkien alla, ja johonkin kohtaan osuu ledivalo, tulee siihen kohtaan paksumpaa ja pienempää lehteä. Lehtien väli on myös pienempi. Se voi olla joskus arvokasta, jos jonkun puun saa niin pitkälle, että muut asiat on jo kunnossa big_smile.

55

Vs: Pari valaisinjuttua

Voimakkailla ledeillä pitää aina olla jäähdytin, muuten kyllä paukkuukin. Itsellä on  1kpl kasviloistari, sillä pärjää hyvin pimeän ajan yli. Uskon että "normiloistarillakin"  pärjää mutta niitä kannattaa olla varmaan enemmän. Hyvä puoli loisteputkissa on että ne kestää pitkään, ledit on hyviä jos ostaa hyviä mutta ne maksaa ja niitä pitää ostaa enemmän.

56

Vs: Pari valaisinjuttua

JanTam kirjoitti:

Vuodenvaihteita vaan kaikille.

Askartelin alelyhdystä pienoiskasvihuoneen lapsille, jotain tuollaista voisi käyttää bonsaillekin:

Tossa on Megamanin 15W pienoiskasviloistari katon alla. Pohjalle pitää vielä laittaa jokin allasmuovista väkerretty laatikko tms, jotta pitää vettä. Siihen sitten kissanhiekkaa, ja kasveja suoraan siihen tai ruukuissa jonkin alustan päälle.

Hei JanTam, minusta tuo on todella hyvä idea! Tuosta voisi tehdä sellaisen tee-se-itse ohjeen? On mahdollista, että moni aloittelija saisi harrasteensa heti lentämään jos pystyisi tuollaisen väkertämään. Itse jo rupesin heti miettimään miten voisin tuollaisen tehdä! Minusta tuossa on monta etua:
1. etenkin sisäbonsaille otollinen ratkaisu; helppo siirtää ulos parvekkeelle/terassille säiden lämmetessä,
2. helpottaa sisäbonsain sijoittelua, pöytätilaa ei tarvita: pistä vaikka katosta roikkumaan,
3. oikeasti nopea toteuttaa.

Ulkona: tammi, kuusi, sempramänty, pähkinäpensas. Sisällä: podocarpus, ficus retusa, likusteri. Taimina douglas-, kelta-, lehtikuusi, pinjaa, sitruuna, kahvipensas, mammuttipetäjä, verivaahtera, amurinvaahtera...

57

Vs: Pari valaisinjuttua

viherbonsai kirjoitti:

Tuosta voisi tehdä sellaisen tee-se-itse ohjeen?

Ei tuossa ollut kyllä juuri tekemistä, laitoin vain reiän lyhdyn kattoon, johon saa valaisimen kiinni. Valmisvalaisinta kannattaa käyttää turvallisuuden vuoksi. Voin kyllä raportoida tuon etenemisestä jatkossa, mutta se on kiinni lasten haluista, että mitä haluavat sillä tehdä. Just nyt niitä ei vois vähempää kiinnostaa...

58 Viimeksi muokannut JanTam (22.01.2011 11:05:20)

Vs: Pari valaisinjuttua

Niin tuota noin, jos se käyrä kerran kertoo millä valon aallonpituusalueella kasvi reagoi herkimmin, niin sittenhän niillä alueilla valoa tarvitaan vähemmän, vai mitä? big_smile

Osramin Fluora on ns. ws eli wide spectrum eli laajaspektrinen kasviputki. Siinä on siis muutakin kuin piikit 440 ja 660 nm kohdalla, kuten Gro-Lux tyypeillä (esim. Megamanin kasvilampulla).

fluora.

Osramin halpis (640), esimerkkinä vaan, tämä on T12:

640

Tolppien korkeudet eivät ole verrannollisia! Mutta tuosta voi ehkä saada osviittaa siitä, miksi halvoilla kylmillä valkoisilla kasvit kasvaa.

Tässä Lumilux de luxe (940), joka vaikuttaa aika huonolta:

lumiluxdelux

Samalla vaivalla, biolux (965):

biolux

59

Vs: Pari valaisinjuttua

Hagen Glomat saksalaisen hintarobotin haku. Samantapainen kuin arcadian loisteputkivalaisin ilman runkoa, mutta halvempi.

60

Vs: Pari valaisinjuttua

Eilen oli uutisissa LED-valoista juttua: http://areena.yle.fi/video/1297693434693 Kovasti taas hehkutetaan. Näyttää tosin ihan erilaisille kuin ne 90w-120w paneelit mitä yleisesti myydään.

"It is art for art's sake." - S. Holmes

61

Vs: Pari valaisinjuttua

Tilasin Hagen Glo runkoja 2*36W 2 kpl tuolta: zooprofi.de. Elektroninen kuristin, ei siis sytytintä, ja parempi valontuotto. Hintaa oli kolmekymppiä kpl. Näitä. Halpaa! Ihan hyviä.

62

Vs: Pari valaisinjuttua

Paapise Masa kirjoitti:

Näyttää tosin ihan erilaisille kuin ne 90w-120w paneelit mitä yleisesti myydään.

Njoo, noihan voisi jopa olla ihan mukavia käyttää, kun eivät ole pistemäisiä. Saakohan noita ostaa jostain. Tuollaisella verholla voisi vuorata pömpelin katon ja sivuseinät, ehkä sälekaihtimen/rullaverhon sisäpuolenkin.

63

Vs: Pari valaisinjuttua

Tossa LED-verkossa vai miksi sitä nyt kutsuukaan on jo jotain ideaa. Kasvihuoneessa varmaan tosi kätevä, kun auringon valo tulee myös ton verkon läpi ja saa kuitenkin lähelle kasvia noi valot varjostamatta. Ei taida yksityisille olla myynnissä noi. Semmosen tunnelin sais tosta kyllä hyvin tehtyä että tulis sivuilta ja päältä valoa.

Omissa kuvitelmissani on semmonen led viritys, että ledit olisi taipuisien metallilankojen päissä. Ledit voisi sitten taivutella tasaisesti ja tarkasti joka puolelle puuta. Kovin käytännöllinenhän toi ei olisi mutta varmaan siinä saisi kaiken hyödyn irti noista ledeistä.

"It is art for art's sake." - S. Holmes

64

Vs: Pari valaisinjuttua

Mitähän kasvit tykkäisi siitä jos laittaisi valon alhaalta päin tulemaan? Vesiputousta ajatellen.

65

Vs: Pari valaisinjuttua

Joo kasvihuoneympyröissä onkin tuollainen verkko ihan ehdoton. Siinä myös toimii spektrin piikkien hyväksikäyttö. Vähäisempi keinovalo/sähkönkulutus riittää, kun vain korjataan spektriä paremmaksi. Noissa on käytössä myös muuta valaistusta kuin ledit. Ilmeisesti näissä kaikissa sovelluksissa ledejä käytetään lisukkeena.

Ei taida olla yksityisille tarjolla, koska hinnat olisivat niin hirmuisia.

Voisikin yrittää laittaa tähän ylös ne asiat, joiden takia minusta ledit ei ole just nyt kiinnostava vaihtoehto. En ole valo- tai muukaan insinööri, joten voi olla että olen joissain asioissa oikeassa. Eikun piti sanomani väärässä wink.

1. Hyötysuhde on suunnilleen sama kuin loisteputkilla tai SPNA/MH. Parhaimmillaan vähän enemmän, huonoimmillaan paljon vähemmän.
2. Hyödyn voi ajatella tulevan siitä, että spektri on optimaalinen kasveille, eli kaikki tuotettu valo menee käyttöön.

Ykköskohdan hyötysuhde tarkoittaa tässä sähkölaskun eurolla tuotettua valosäteilyn määrää. Parhaimmillaan teoriassa eroa on, mutta ei ratkaisevasti. (Tämä on ihan fakta.)

Käytännössä sitten, kaikki ledilamput, joita olen nähnyt, ovat hyötysuhteeltaan HUONOMPIA kuin vaikkapa energiansäästölamput. Meitä ei paljon liikuta, saako jossain optimaalisissa laboratorio-oloissa ledeistä irti enemmän. Tämä voi muuttua tulevaisuudessa, mutta niin voi parantua loisteputkienkin tekniikka.

Kakkoskohta on siis se, josta hyötyä pitäisi hakea. Ikävä kyllä valoon liittyy satoja kasveissa tapahtuvia prosesseja. Responssikäyrän piikit eivät riitä, vaan spektriä on korjattava jatkuvaksi. Oheisena ledit toimivat juuri siksi, että siellä on jo pohjalla jatkuva spektri luonnonvalosta tai SPNA-lampuista tai molemmista. On taloudellista lisätä punaista ja sinistä ledeillä, ei siksi että ne olisivat hyötysuhteeltaan parempia, vaan siksi että ledit tuottavat suunnilleen samalla hyötysuhteella juuri sinistä tai punaista.

Jos ajatellaan kasvien kasvatusta pelkästään ledeillä, spektri pitäisi korjata ensin jatkuvammaksi. Tähän voi käyttää valkoisia ledejä, tai korjata tilannetta aallonpituusalue kerrallaan eri värisillä ledeillä. Niin tai näin, koska hyötysuhde ei ole ratkaisevasti parempi ledeillä, ei tällä voida päästä ainakaan paljon parempaan kuin vaikkapa kasviloistareilla, joissa painopiste spektrissä on jo siellä missä pitääkin, sinisessä ja punaisessa, ja hyötysuhde suunnilleen sama. Etua voidaan saada ledeistä vasta jos hyötysuhde alun alkaen on selvästi parempi.

Sitten on vielä se, että optimaalisen spektrin määrittely lienee ihan mahdotonta. Responssikäyrä ei kerro optimaalista spektriä kaikille meidän kasvattamillemme puille, se on ihan selvä. Kokeissa voidaan saada selville, että tietyllä spektrillä saadaan tietty kilomäärä tomaattia tai salaattia, mutta mitä sitten. Mitä se kertoo siitä, kasvavatko fiikuksen alaoksat paremmin vai huonommin, tai onko kasvu tiheätä ja hyvää vai pitkää ja huonoa.

Ja lisäksi, miksi kasvit eivät kasva hyvällä spektrillä ratkaisevasti paremmin kuin huonolla? Miksi laittamalla kolme Bauhausin halpisloistaria kasvien päälle kasvu on suunnilleen yhtä hyvää kuin kasviloistareilla. Tämä kyllä viittaa siihen, että kasvit ovat aika sopeutuvaisia valon suhteen.

Jaa jaa, johan on taas vuodatus.

66

Vs: Pari valaisinjuttua

Mad Planta kirjoitti:

alhaalta päin tulemaan? Vesiputousta ajatellen.

Voi tulla outoa kasvua, koska lehdet pyrkivät kasvamaan ylöspäin sen lisäksi että se kasvavat kohti valoa. Vesiputouksia kasvatetaan usein kyljellään, koska muuten alaoksat taantuvat helposti. - Voi kyllä olla että tuo toimisikin. Kokeile!

67

Vs: Pari valaisinjuttua

Tällä hetkellä ainoa putous on mänty joka on ulkona, mutta voisi yrittää löytää joskus jonkun sopivan.

68

Vs: Pari valaisinjuttua

JanTam kirjoitti:

Voisikin yrittää laittaa tähän ylös ne asiat, joiden takia minusta ledit ei ole just nyt kiinnostava vaihtoehto.

Joo, minuakaan ei kyllä kiinnosta nuo nykyiset ledit niin paljon että alkaisin niitä oikein hankkimaan itselleni käyttöön. Mutta minua kiinnostaa kuitenkin sen verran nuo ledi markkinat ja niiden markkinointi, että täytyy aina välillä käydä vuodattamassa tunteita tänne. Kyllä nuo tiettyyn tarpeeseen suunnitellut valaistusratkaisut ihan hyviäkin varmaan on, kuten tuo kasvihuone juttu.

Noiden markkinoinnissa ei teoriassa mitään väärää ole mutta silti hieman harhaan johtavan markkinoinnin rajamailla siinä liikutaan. Mutta ei tämä ainut tuote varmasti ole missä asianlaita näin on. Toisilla foorumeilla kauppiaiden ja käyttäjien välillä melkoisia kinastelujakin käyty...

Tuli noista perusloistarien ja kasviloistarien erosta sellainen mieleen voisko noissa kasviloistareissa olla pienempi valovoima. Ainakin kun oli juttua noista induktiovalaisimista niin niissä oli se "kasvivalo" saatu aikaan pinnoitteella lampun lasissa joka pienensi valovoimaa.

"It is art for art's sake." - S. Holmes

69

Vs: Pari valaisinjuttua

Tuli noista perusloistarien ja kasviloistarien erosta sellainen mieleen voisko noissa kasviloistareissa olla pienempi valovoima. Ainakin kun oli juttua noista induktiovalaisimista niin niissä oli se "kasvivalo" saatu aikaan pinnoitteella lampun lasissa joka pienensi valovoimaa.

Tosiaan, valoteho on omassani ainakin pienempi kuin vastaavissa normiloistareissa, mutta väri vain särkee päätä. Maali suodattaa osan taajuuksista pois, ja vain "kasvivalo" tulee läpi.

70

Vs: Pari valaisinjuttua

Paapise Masa kirjoitti:

Tuli noista perusloistarien ja kasviloistarien erosta sellainen mieleen voisko noissa kasviloistareissa olla pienempi valovoima. Ainakin kun oli juttua noista induktiovalaisimista niin niissä oli se "kasvivalo" saatu aikaan pinnoitteella lampun lasissa joka pienensi valovoimaa.

Joo ei käsittääkseni toimi näin, vaan kaasuseos on toinen siellä putken sisällä. Lähettää siis valoa eri aallonpituuksilla, ei vain suodattamalla. Valovoima sitten taas, jos ajattelet havaittua valon määrää, toki se on pienempi, koska valo tulee kasvilampuissa aallonpituusalueilla joille silmä ei ole herkkä. Silmä ei ole ollenkaan käypä mittari.

Ledien lumenta/watti -arvojen hyvyys jossain tapauksissa muuten johtuu suoraan tästä, valoa on vain sillä alueella jolle silmä on herkkä. Kasveille se sitten taas olisi hyvin pimeää.

71

Vs: Pari valaisinjuttua

Kyllä ihan mittareilla mitattua valovirta/valovoima arvoa meinasin. Tuota taitaa olla kotioloissa millään kameran valaistusmittareilla tms. huono mitata. Lumeneitahan noista putkista yleensä ilmoitetaan, mutta ilmoitetaanko niissä vain ihmissilmän havannoiva valonmäärä. Vai onko niissä mukana myös < 500 nm ja > 600 nm alueet joita ihmissilmä ei pysty niin hyvin näkemään, sitä tiedä en.

Tuosta loisteputken toiminnasta, niin eikös tuo kaasuseos ole aika vakio. Elohopeaa joka kaasuuntuu kun putki sytytetään ja "suojakaasuna" argonia. Putken sisäpinta on taas päällystetty loisteaineella, jonka koostumus riippuu tuosta putken värisävystä.

Tätä vain mietin jos noi kasviloisteputket ovat oikeasti himmeämpiä kuin normaaliputket. Niin se selittäisi miksi ne eivät toimi paremmin kuin normiputket. Kun normiputkestakin tulee paljon sellaisia aallonpituuksia mitä kasvi pystyy hyödyntämään.

Tällaisen taulukon löysin:
Osram Lumilux 827 36 W, 3350 lm
Osram Lumilux 860 36 W, 3250 lm
Osram Fluora 77 36 W, 1400 lm

Tuossa Fluora putkessa on ilmoitettu olevan merkittävästi vähemmän lumeneita. Mutta onko noissa mukana vain ne alueet mille ihmissilmä on herkkä?

"It is art for art's sake." - S. Holmes

72

Vs: Pari valaisinjuttua

Lumen on nimenomaan ihmisen aistiman valon määrä. Se ei siis ilmoita valonlähteen tuottaman säteilyn määrää, jonka pitäisi olla aika vakio, koska se on seurausta hyötysuhteesta.

Kasveille oikein on valita lamppu, jolla lumeneita on vähän, koska lumeneitten / luxien määritelmän mukaan painotetaan just aallonpituusaluetta 500-600.

Pur- ja par-watit kertoo tuon < 500 nm ja > 600 määrän.

73

Vs: Pari valaisinjuttua

Joo, meni meikäläisen teoriat mönkään taas kerran. Olisi kyllä kiva saada joku virallinen selitys sille miksi nuo kasviputket ei toimi paremmin kuin halpisputket. Tai no tuossahan tulikin jo vähemmän virallinen selitys. Mulla oli tarkoitus hommata noita kasviputkia kokeeksi toiseen valolaatikkoon seuraavan putkien vaihdon yhteydessä, mutta alkaa tuntua ajan ja rahan haaskaukselta se.

Ja se pitäisi saada tietää miten ne fiikuksen alalehdykät saadaan kasvamaan.

Tuolla on muuten jonkinlainen PUR -lista http://www.defblog.se/permalink/1402.html

"It is art for art's sake." - S. Holmes

74 Viimeksi muokannut JanTam (25.03.2011 00:17:29)

Vs: Pari valaisinjuttua

Vastustan. Kyllä sunkin pitää testata asiaa smile. Ne eivät ole kalliita, Osramin fluora Bauhausissa maksaa muistaakseni 10,90 / 36W, jostain syystä 58W maksaa 8,95. Halvimmillaan noita saa selvästi alta kympin, mutta pitää ostaa laatikko kerrallaan. Vuoden kestää käytössä kuitenkin. Sylvanian Grolux, klassikko, maksaa alle 12.

Toi on hyvä linkki! Tuolla taitaa olla se vastaus.
PUR-watit:
Biltema Daylight 36w, 2400lm: 0.56
Osram Fluora 77 36w, 1400lm: 0.71

Tuossa se syy varmaan on, miksi ei kasva ainakaan paljon paremmin kasviputkilla. Eihän se ole kuin parikymmentä prosenttiä enemmän. Sellainen ero hukkuu kasvien normaaleihin kasvusykleihin.

Tuolla perusteella olisi kuitenklin syytä uskoa, että kasviputki on parempi. Ei paljon, mutta kuitenkin. Sähkönkulutus vuodessa (14h päivässä) tekee noin 22 euroa vuodessa/putki.

Vaihtoehto 1, Biltema päivänvalo:
sähkö 22 egee, putki 3, = 25,-
0,56 PUR-wattia
tekee 44,64 euroa per PUR-watti per vuosi.

Vaihtoehto 2, Osramin Fluora
sähkö 22, putki 11, = 33,-
0,71 PUR-wattia.
Tekee 46,48 euroa per PUR-watti per vuosi.

Eli ihan yksi hailea?

75 Viimeksi muokannut JanTam (25.03.2011 09:47:38)

Vs: Pari valaisinjuttua

Niin ei ihan yksi hailea. Putkien määrä on joku kuitenkin.

Kahdella putkella ulos saa tapauksessa 1 Biltema 1,12 PUR-wattia hintaan 50,-/vuosi.

Vaihtoehto 2 Osramin Fluora, ulos saa 1,42 PUR-wattia hintaan 66,-/vuosi.

Mä äänestäisin ilman muuta tuossa tapauksessa Fluoran puolesta.

"Hyötysuhde", eli se mitä eurolla saa, on suunnilleen sama, mutta tietystä valaisinsysteemistä saa vähän enemmän (20%) irti kasviputkilla. Irti saa sen mitä putkissa maksaa.

Aquastar pärjää selvästi paremmin kuin Fluora tuossa sun linkissä (Aquastar 0,88-0,92, Fluora 0,71).