26

Vs: Kotimaisten ruukkupuiden talvehtiminen.

Pikkuhiljaa taas puitten suojien rakentelun aika ja parempi kai aloittaa ajoissa kuin myöhästyä. Tällä kertaa kyselisin kutenkin vähän toisinpäin tätä kysymystä, eli kuinka kylmää _pitää_ olla jotta puu saa levätä rauhassa? Muistan lukeneeni ettei puita saisi tuda yli +10'C lämpötilaan pidemmäksi aikaa tai muuten lepo loppuu, joten olettaisin että n.+10'C on jonkinlainen pyöreä maksimi jonka alle puut pitää saada lepokaudeksi. Toinen kysymys on suomalaisten puitten (lähinnä mänty) kanssa että kuinka pitkä lepokauden tulisi olla jos niitä ei säilytä ulkona vaan järjestää "keinotalvetuksen"? Tällä tavalla voisi pidentää etenkin taimien kasvukautta siirtäen ne ennen kylmien tuloa sisälle (eli keinoilmastoon..) ja takaisin ulos siinä vaiheessa kun muut puut näyttävät heräävän talvilevostaan.

sakari

27

Vs: Kotimaisten ruukkupuiden talvehtiminen.

sm4tik kirjoitti:

Pikkuhiljaa taas puitten suojien rakentelun aika ja parempi kai aloittaa ajoissa kuin myöhästyä. Tällä kertaa kyselisin kutenkin vähän toisinpäin tätä kysymystä, eli kuinka kylmää _pitää_ olla jotta puu saa levätä rauhassa? Muistan lukeneeni ettei puita saisi tuda yli +10'C lämpötilaan pidemmäksi aikaa tai muuten lepo loppuu, joten olettaisin että n.+10'C on jonkinlainen pyöreä maksimi jonka alle puut pitää saada lepokaudeksi. Toinen kysymys on suomalaisten puitten (lähinnä mänty) kanssa että kuinka pitkä lepokauden tulisi olla jos niitä ei säilytä ulkona vaan järjestää "keinotalvetuksen"? Tällä tavalla voisi pidentää etenkin taimien kasvukautta siirtäen ne ennen kylmien tuloa sisälle (eli keinoilmastoon..) ja takaisin ulos siinä vaiheessa kun muut puut näyttävät heräävän talvilevostaan.

Sama kiinnostaisi minuakin, että kuinka kylmä pitäisi olla talvella mm. männylle?

28 Viimeksi muokannut cosmichd (18.08.2007 15:58:53)

Vs: Kotimaisten ruukkupuiden talvehtiminen.

Männystä kertovia artikkeleita, joita löytyi kun etsin tietoa:

Tuloksia männyn siemenen siirrettävyydestä, pistokaslisäyksestä yms.

Männyn fotosynteesin kestosta ja alkamisesta (mielenkiintoista!)

Männyn fotosynteesikausi alkaa Keski-Suomessa normaalisti huhtikuun alussa ja päättyy lokakuun lopulla. Männyn fotosynteesikausi on siis noin 200 vrk eli selvästi pitempi kuin Keski-Suomen terminen kasvukausi (on n. 150 vrk, kts. terminen kasvukausi). Vaikka neulaset lämpiävät paljonkin kevätauringossa, ei fotosynteesi silti käynnisty heti ainakaan täystehoisesti, sillä öisin saattaa olla kylmää!

Koivun - ja yleensä lehtipuiden - fotosynteesikausi lienee selvästi lyhempi kuin ikivihreiden havupuiden. Tosin monilla lehtipuilla ja varvuilla on rungoissa ja oksissa lehtivihreää, joka mahdollistaa fotosynteesin jo hyvin varhain. Lehtipuidenhan on rakennettava fotosynteesikoneistonsa (= lehdet) ennen kuin fotosynteesi voi käynnistyä. Havupuiden neulaset menettävät puolestaan vuosien mittaan yhteytyskykyään (noin 10%/vuosi), kunnes neulaset ovat liian heikkotehoisia. Havupuukin karistaa yhden neulaskerran joka vuosi.

Puiden rungot lämpiävät kevään auringossa paljon yli ilman lämpötilan, joten yhteytys on mahdollista. Prof. Kallio on todennut tunturikoivun rungon vihreän solukon yhteyttävän keväällä silloinkin, kun ilmassa on pakkasta. Esim. uuvanan (tunturipaljakan laji) tiheä patja saattaa lämmetä jopa 15-20° korkeammalle kuin ilman lämpötila. Näin kasvukausi pitenee, ja keväinen energian hankinta tehostuu.

Eräiden pohjoisten jäkälälajien fotosynteesi alkaa jo lähellä 0-astetta! Monien jäkälien fotosynteesiä rajoittaa keskikesällä kuivuus tai liian korkea lämpötila (fotosynteesin optimilämpötila näillä jäkälillä on n. +10°C). Sen sijaan typen yhteyttäminen, johon eräät jäkälät myös pystyvät, vaatii paljon korkeampaa lämpötilaa (optimi n. +20°C).

29 Viimeksi muokannut sm4tik (18.08.2007 20:42:59)

Vs: Kotimaisten ruukkupuiden talvehtiminen.

Että kun noita artikkeleita tulee luettua aika laajalti ja mieleen ja vaan asia muttei paikkaa tai aikaa tai muutakaan. Ei pitkäkään aika tästä ole kun etsiskelin tietoa juurien kasvusta sekä talvehtimisesta ja satuin törmäämään sellaiseen ajatukseen että mäntyjen fotosynteesi jatkuu todella alhaisissakin lämpötiloissa vaikkakin hidastuu mitä alemmas (tai ylemmäs) mennään. Jossain vaiheessa fotosynteesi on niin heikkoa että (liika) valo alkaa olemaan haitaksi puulle, se ikään kuin saa yliannostuksen valoa jota se ei pyty käyttämään hyväkseen. Vähän niinkuin liika lannoitus.
No kuitenkin. Tässä se mitä olen oppinut näitä pohtiessani.

Puun kasvu ei riipu valosta vaan lämmöstä.
Puu tarvitsee kasvaakseen valoa, vettä ja ruokaa
Jos puu ei saa kolmea edellistä sen kasvun aikana, se kuolee
Liika valo kylmässä on haitaksi
Liian vähän valoa lämpimässä myös
Puu tarvitsee lepokauden (lämpötilat vaihtelee)
Jos lepokeutta ei ole, se pakottaa itsensä sellaiseen kahden vuoden päästä kuitenkin
Kevät ja kesä on maan päällisen kasvun aikaa.
Keskikesän tienoilta syksyn loppupuolelle on maan alaisen kasun aika (vaihtelee lajeittain)
Syksyllä puu varastoi (paksuihin) juuriinsa energiaa kevättä varten
Pudotettuaan lehtensä, puu jatkaa vielä pitkään juurtensa kasvattamista (kunnes maa on alle -10'c)
Ikivihreät eivät pudota lehtiään, mutta toimivat samaan tapaan

Noh. Tämähän alkaa menemään jo puutarhatieteen puolelle, mutta tuollaisia ajatuksia minulla parin lauantai-oluen jälkeen. Tyhmäähän tällanen tiedon kaivaminen pohjattomasta kaivosta on, mutta minkä sitä itselleen mahtaa ettei tyydy aina vaan siihen että "kun teet näin, se on hyvä, älä kysele". Yleensä tekee mieli tietää miksi juuri niin eikä näin smile
Eli ajatus kiteytettynä, ettei mene ihan ohi koko aiheen:
Jos vaan on mahdollista pitää ruukun lämpötila yli 10 asteessa mahdollisimman pitkään, on tällöin juurten kasvu hyvällä mallilla. Ja muuten, vaikka joku suositteleekin "syyslannotetta", juurten kasvu kuluttaa typpeä _enemmän_ kuin maan päällisten osien kasvu.. että sellasta

sakari

30

Vs: Kotimaisten ruukkupuiden talvehtiminen.

Itsekin tässä mietin omien potensaideni talvettamista. Minulla on tällä hetkellä ulkona ruukuissa 2 mäntyä, 2 leppää ja muutama kuusen taimi. Talvettamisvaihtoehdot ovat joko ulkona suojattuna tai sitten sisällä kylmällä kuistilla tai kylmässä piharakennuksessa. Eli niissä lämpötila menee kovalla pakkasella pakkasen puolelle, pikkupakkasilla pysyy hieman plussan puolella tai nollan tienoissa. Olen ensisijaisesti ajatellut tätä sisätiloissa talvehdittamista, mutta ruukut pitää kuitenkin suojata styroksilla ja lecasoralla etteivät juuret pääse jäätymään. Entäpä itse rungot, saavatko ne olla ihan kylmässä suojaamatta? Miten valoisuus, onko siitä haittaa tai hyötyä? Tarvitseeko puita kastella talven mittaan ja minkä verran/ kuinka usein? Miten noiden leppien kanssa, missä vaiheessa ne pitäisi siirtää sisälle, lehtien jo pudottua vai aiemmin? Yöpakkasiahan saattaa tulla jo silloin kun niissä on vielä lehdet, joten ovatko juuret vaarassa jos odotan lehtien putoamista?

Mulla on ensimmäinen talvettaminen nyt edessä, siksi näitä kysymyksiä riittää kun kokemus on nolla... Onhan tässäkin ketjussa asiasta monenlaista juttua ollut mutta ajattelin vielä kysellä näiden omien puideni osalta kun ainakaan lepistä ja kuusista en huomannut juttua aiemmin tässä ketjussa.

"Voimme päättää vain siitä, mitä teemme sillä ajalla joka meille annetaan." -Gandalf

31 Viimeksi muokannut cosmichd (30.08.2007 14:40:31)

Vs: Kotimaisten ruukkupuiden talvehtiminen.

Itsellä toinen talvettamisvuosi alkamassa, eli viime talven yli kasvit menestyivät hyvin , ne jotka oli ruukuissaan maassa, peiteltynä havuneulashumuksella. Rungot ja oksat oli siis näkyvillä, mitä nyt lumi ne välillä ehkä peitti. (jänikset söivät luumupuista maan päälliset osat, kaksi mäntyä kuivui kevätauringossa ilman kasteluam, sellaiset puut, joilla ei ollut peitettä ruukkujensa päällä.)

Kävin keväällä katsomassa lumen sulettua puitani, ja havaitsin ne kaksi mäntyä, joille ei ollut riittänyt peitettä, aika kuiviksi. Katsoin kuitenkin kokeilun vuoksi kuinka kävisi, ja kuolivathan ne. Muille, jotka oli peitettynä, kytkin kasteluautomaatin päälle pakkasten mentyä.

Kasteluautomaatti on yksinkertaisesti vesiautomaatti, jonka ajastinkello kytkee kerran vuorokaudessa ja nostaa paineen, jolloin tippusuuttimista tippuu kasveille muutamia desejä vettä.

Kun kasvi on levossa, se ei periaatteessa kuluta vettä, mutta maa ei silti saa kuivua ruutikuivaksi.

Suomalaisten puitten juuret kestää pakkasta tuommoiset 50 astetta, jos kasvi on maassa ja lumi peittää sen, siinä on lämpöeristettä tarpeeksi. Maan lämpö tuskin koskaan menee alle 10 pakkasasteen, jo metrin syvyydessä on kesät talvet noin 5-10 astetta lämmintä.

Suomalaisten puitten maanpäälliset osat kestää pakkasta ainakin 50 astetta. Jos puu kuolee talven aikana, se kuolee kuivuuteen, kun aurinko ja tuuli sulattaa maanpäälliset osat, mutta maassa oleva vesi on vielä roudan vuoksi jäässä. Siksi puitten alle olisi laitettava jotain eristettä, joka pitää MAAN ja siinä olevan VEDEN sulana edes joskus, puut kyllä sitten huolehtivat juomisesta.

Eli jos pidät kasveja jossain kylmässä autotallissa tai verannalla, niin huolehdi, ettei multa kuivu.

32

Vs: Kotimaisten ruukkupuiden talvehtiminen.

Kohta alkavat lehdet putoilla. aion viedä ainokaisen Acer Palmatumini kohta kesämökin sisäpuolelle, kylmään eteiseen nyt aluksi, ja myöhemmin peremmälle. Sähkön hinnan kallistumisen vuoksi en laitakaan tänä talvena peruslämmitystä, joten mökki saattaa kylmetä pakkasen puolelle. Sähköfirma puraisee itseään nilkkaan, toivottavasti pakkanen ei puraise vaahteraani. Jos vaahtera ei kestä pikkuista pakkasen puolelle menoa (ruukun laitan styroksiseen laatikkoon) niin saa mun puolseta kuolla.

Perunakellariin en sitä vie, siellä on talvisin n. 5-10 asteen lämpötila, ja kosteus lähellä sataa prosenttia. Keväällä lumen sulaessa lattialle tulee n. 50 senttiä vettä, joka laskee vasta kun koivut menee hiirenkorvalle.

Kasvihuoneeseenkaan en voi sitä viedä, lämpö vaihtelee talven mittaan miinus 30  ja plus 40 välillä, vaahtera tuskin sellaisesta selviää... tosin siellä kasvaneet pajut, karviaiset, herukat ja koivut selvisi hyvin.

33

Vs: Kotimaisten ruukkupuiden talvehtiminen.

Minäkin haluan sanoa sanani talvetuskeskusteluun smile Kaikki muovisuojaukset ja maahankaivamiset on varmaan jo tullut käsiteltyä, mutta helpoin tapahan talvettaa lehtensä pudottavat puut, on viedä ne talven ajaksi pimeään kellariin. Kasvithan eivät lehdettöminä valoa tarvitse, ja kellarin parin asteen + lämpötila riittää niille hyvin talvilepoa varten. Tosin tämä ei tietenkään toimi havupuille. Ja pitää myös sitten keväällä kytätä, että tajuaa ottaa puut oikeaan aikaan päivänvaloon.

"Beelzebub has a Devil put aside for me, for me, for meeeeee....!"
  - Queen: Bohemian Rhapsody -

34

Vs: Kotimaisten ruukkupuiden talvehtiminen.

Joo, mutta kellari ei saa olla liian kostea. Mun hienossa maakellarissa kaikki kasvit kuolee, koska kosteus on koko ajan lähellä sataa prosenttia. Keväällä sinne viedyt kasvit on olleet paksun homeen peitossa.

Ihme kyllä perunat ja porkkanat sekä viinipullot ei ole kosteudesta tietääkseenkään.

35

Vs: Kotimaisten ruukkupuiden talvehtiminen.

Martti Sivosen "Bonsai - Johdatus ruukkupuiden kasvatukseen" kirjassa on esitetty kuvin ja selityksin talvehtimiseen muistaakseni vanhalla ikkunanlasilla peitetty kasvilava. Meidän pitäisi talkoilla sellainen rakentaa johonkin sopivaan paikkaan. (lue: tihulaisilta suojainen bonsaiharrastajan suuri tontti wink

36

Vs: Kotimaisten ruukkupuiden talvehtiminen.

En jaksanut lukea koko juttua läpi joten kirjoitan tähän nyt tälläisen yksinkeraisien kysymyksen.

Eli kun kerran lehtipuut tiputtaa lehtensä talveksi... niin perjaatteessahan ne ei silloin tarvi juuri auringonvaloa talvella yikes eikös niin???

37

Vs: Kotimaisten ruukkupuiden talvehtiminen.

mellajo kirjoitti:

En jaksanut lukea koko juttua läpi joten kirjoitan tähän nyt tälläisen yksinkeraisien kysymyksen.

Eli kun kerran lehtipuut tiputtaa lehtensä talveksi... niin perjaatteessahan ne ei silloin tarvi juuri auringonvaloa talvella yikes eikös niin???

Juuri näin....

“Don’t make your tree look like bonsai, make your bonsai look like tree” - John Naka

38

Vs: Kotimaisten ruukkupuiden talvehtiminen.

Ei tätä juttua lukiessa ainakaan hypännyt silmään, josko kukaan olisi talvettanut kotimaisia puitaan kasvihuoneessa. Kun meillä on tuommoinen lämmittämätön kasvihuone, niin olen alkanut pyöritellä päässäni ajatusta että veisin puuni sinne talveksi. Siellä ne olisivat turvassa jäniksiltä ja ehkä myös myyriltä, koska sinnehän ei tule lunta ja myyrät eivät taida mielellään nousta lumen alta paleltumisvaaran takia. Tuulensuojaakin tuo tarjoaisi. Mutta jos sitten vien nuo puut sinne talveksi, tarvitseeko niitä siellä suojata lumella/puunlehdillä/havuilla? Keväällähän aurinkoisella säällä tuo kasvihuone taitaa lämmetä päivisin reilusti ulkolämpötilaa korkeammaksi, joten varmaan sitten pitäisi virittää jotain valonsuojaa, pahvilaatikkoa tms. puiden päälle tai avata ovi että ilma vaihtuu.

Mutta jos joku on kylmässä kasvihuoneessa puitaan talvisin pitänyt, niin mielellään kuulisin kokemuksia ja miten olette asiat järjestäeet.

39

Vs: Kotimaisten ruukkupuiden talvehtiminen.

Mulla kasvaa muutama marjapensas ja kärhö kasvihuoneessa. Ne on siellä viihtyneet hyvin ilman mitään välikasteluita ja peittelyitä, mutta kasvualtaat on kyllä niin valtavat, ja ulottuvat maahan asti, että luultavasti niillä on metrien pituiset juuret kasvihuoneen ulkopuolelle.

Kaikki muut bonsaini olen talvettanut ulkona pihalla. Luumupuun taimet on ainoat, joita pupu oli käynyt trimmaamassa, ne olisi pitänyt peittää mustaviinimarjapensaan oksilla. Nuo oksat suojaa myös omenapuun runkoja, nippusiteellä vain omppupuun runkoon kiinni, eikä jänis saa vainua omppupuusta.

40

Vs: Kotimaisten ruukkupuiden talvehtiminen.

Miten ovat ulkona olleet puut selvinneet talvesta? Tänä vuonna on ollut melko hurja myyrätalvi, ja tiedossani on tapaus missä ulkosuojassa olevat bonsait oli syöty uskomattomalla tavalla, jopa männyt yikes Omat puut ovat talvehtineet kylmässä kellarissa minne myyrät eivät tule, mutta miten on muille käynyt?

41

Vs: Kotimaisten ruukkupuiden talvehtiminen.

Omat puut ovat säilyneet oikein hyvin, paitsi yksi haapa kuoli. Yhtään myyrätuhoja ei näy, varmaan auttoi, kun laitoin pesuvadillisen kaurahiutaleita ja rotanmyrkkyä niiden saataville vajaan. Puut oli ulkona, ilman peittelyä, vain nostettu korokkeilta maahan.

42

Vs: Kotimaisten ruukkupuiden talvehtiminen.

Myyrät teloivat vain yhtä niverävaahteraa, joka sekin oli vasta alkutekijöissä.
Sen sijaan  tänä vuonna pakkanen niitti mainetta ja kunniaa. Pisimmällä ollut Cotoneaster horizontalis kuoli juuriin saakka ja kivelle istutte menetti kaikki oksat. Runko oli vielä vihreä joten toivoa on.

Pihasyreenin en usko kuolleen pakkasiin, nuput lähtivät turpoamaan mutta siihen se jäikin. Juuri äsken tarkistin ja koko runko on kuivunut. Tämä puu ei tosin koskaan kasvanut hirveän hyvin joten mikään kauhea ylläri sen kuolema ei ollut.

Pensashanhikki myös kuoli talven aikana, se tosin ihan omaan tyhmyyteeni.

43

Vs: Kotimaisten ruukkupuiden talvehtiminen.

Maud kirjoitti:

Miten ovat ulkona olleet puut selvinneet talvesta? Tänä vuonna on ollut melko hurja myyrätalvi, ja tiedossani on tapaus missä ulkosuojassa olevat bonsait oli syöty uskomattomalla tavalla, jopa männyt yikes Omat puut ovat talvehtineet kylmässä kellarissa minne myyrät eivät tule, mutta miten on muille käynyt?

Hyvin selvisivät talven yli....kaikki lähteneet erinomaisesti taas kasvuun....ainoa menetys oli Sequoian yhden alaoksan kuolema....

“Don’t make your tree look like bonsai, make your bonsai look like tree” - John Naka

44

Vs: Kotimaisten ruukkupuiden talvehtiminen.

Maud kirjoitti:

Miten ovat ulkona olleet puut selvinneet talvesta? Tänä vuonna on ollut melko hurja myyrätalvi, ja tiedossani on tapaus missä ulkosuojassa olevat bonsait oli syöty uskomattomalla tavalla, jopa männyt yikes Omat puut ovat talvehtineet kylmässä kellarissa minne myyrät eivät tule, mutta miten on muille käynyt?

Tässä kelailen uusia talvehditustapoja jo valmiiksi... Mulla taisi viime talvena käydä samoin kuin Maud tuossa kertoo, eli täytyy tulevaisuudessa ottaa nämä luontokappaleetkin huomioon.

Mun systeemi on pari vuotta ollut tällainen: otan pihan nurkasta rallit pois, kaadan järeän puutarhapöydän kyljelleen, ja sinne lauta-aidan ja pöydän kannen väliin laitan puut. Muutamina talvina tuli tappioita, kun odottelin lunta eristeeksi, mutta sitäpä en sitten tänne etelään saatukaan kuin vasta tammikuussa, ja puut kököttivät paljaalla jäätyneellä maalla kovissa pakkasissa. Tästä viisastuneena alan syksyllä dyykata pahvilaatikoita talteen pahvinkeräysroskiksesta. Aaltopahvi on hyvä eriste. Pahvia oli kasvien ympärillä ja päällä ehkä 10 kerrosta. Sitten kun lunta tulee, nostan pahvit pois ja peittelen kasvit lumella. Sitten pahvit takaisin päälle. Pahvit säilyttävät lumen kasvien ympärillä viikkoja sen jälkeen, kun se muuten sulaisi pois. Ajatus on, että kasvit ovat näin suojassa kevään yöpakkasilta, ruukuissa ne ovat helposti etuajassa verrattuna maassa kasvaviin puihin.

Tämä systeemi on toiminut hyvin. Kotimaisia puita en ole enää pakkaseen menettänyt. Viime talvi olikin sitten järkytys. Myyrät tykkäsivät tästä suojaisasta paikasta todella paljon, niillä oli keväällä oikea kaupunki siellä. Ruukkujen väleissä oli ehkä kymmenen pesää, ruukuissa oli siellä täällä läjissä desitolkulla papanoita, ja lähes kaikkien lehtipuiden kaikki silmut oli syöty. Lehtipuiden hennommat oksat oli käytetty rakennusmateriaalina pesiin (!!!!aargh!!!! BONSAIN OKSAT PESÄMATERIAALINA! Taas sattuu kun sitä ajattelee). Jotenkin se kaupunki oli kuitenkin aika hellyttävä näky, enkä jaksanut pahemmin raivota. Oppirahoja. Jotain uutta on kuitenkin keksittävä, vaikkei myyriä joka vuosi yhtä paljon olekaan.

Olen nyt ajatellut sellaista, että tekisin moduleja: 80*80 puisia pihalaattoja, niihin parin sentin styroksi, ja sitten myyränpitävä verkko päälle. Pohjalle ilmeisesti vain verkko. Kansi tarvittaan myös, jonkinlaisilla saranoilla.Hommasta pitäisi tulla purettava, ja niin siisti, että kelpaa vaimollekin ilman jupinoita.

Ideoita?

45

Vs: Kotimaisten ruukkupuiden talvehtiminen.

Myyrille laitettava sinne "omat eväät", esim mysliä, maustettuna varfariinilla, eli rotanmyrkyllä. Ne on piilotettava linnuilta, esim. juurikin pahvilaatikoitten alle.

46

Vs: Kotimaisten ruukkupuiden talvehtiminen.

pitääkö tuo minun hernesypressi kaivaa maahan talveksi? ja milloin ja onko ne puut pakko kaivaa maahan

47 Viimeksi muokannut cosmichd (24.08.2009 02:17:44)

Vs: Kotimaisten ruukkupuiden talvehtiminen.

unit 900 kirjoitti:

pitääkö tuo minun hernesypressi kaivaa maahan talveksi? ja milloin ja onko ne puut pakko kaivaa maahan

Ei sitä maahan tarvitse kaivaa. Pane se ruukkuineen maahan, ja kaada sen päälle säkillinen kuoriketta. Ei haittaa, jos joku oksa jää näkyviin. Lumi hoitaa loput. Mä olen kuorikatteen avulla saanut lyötyä kaksi kärpästä: puut talven yli, ja kuorikkeen voi levittää maahan mukavaksi pohjaksi bonsaipihalle. Roskat ja silput ei näy kuorikatteessa, ja rikkaruohotkaan ei vaivaa, jos joku alkaa kasvaa, se on helppo nykäistä juurineen ylös.

48

Vs: Kotimaisten ruukkupuiden talvehtiminen.

mikä tuo ruukkuin on ?

49

Vs: Kotimaisten ruukkupuiden talvehtiminen.

Varmaan kirjotusvirhe. Pitäis varmaan lukee ruukkuineen...

Mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito, eikä sekään ole niin tärkeää.

- Kiinalainen sananlasku

50

Vs: Kotimaisten ruukkupuiden talvehtiminen.

ootappas , niinkö maan päälle ilman että kaivan yhtään maata sen alla ? muuten tuli mieleen tässä nyt.. smile