1 Viimeksi muokannut JanTam (09.02.2011 21:05:48)

Aihe: Semitalvehtijoita testissä / Semitalvehtijoiden talvetus

Semitalvehtijat ovat niitä puulajeja, jotka joko kaipaavat talvea, tai ainakin kestävät sen, mutta eivät kestä meikäläisiä pakkasia.

Testasin alkutalvesta viidelle lajille ja kahdeksalla puulle sellaista, että otin ne sisään, kun pakkasta oli jo reilusti. Puut olivat ilman suojausta. Pakkasta oli 3-15 astetta. Laitoin puut pussihoitoon lamppujen alle, ja toivoin parasta.

Kaikki puut aloittivat kasvun ilman mitään ongelmia. Ne kasvavat edelleen oikein hyvin. Todistuskappaleena tässä kuva puksipuusta (Buxus sempervirens). Juuri kuvattu.

buxus_puksipuu

Ihan alkutaipaleella, ostin viime syksynä. Ei siis kannata hakea vikoja.

Lajit olivat:
Puksipuu (Buxus sempervirens) 2 kpl
Puksipuu 2 (Buxus harlandii) 2kpl
Chamaecyparis lawsonii 2 kpl
Chamaecyparis thyoides "Excellent point" 1 kpl
Kiinanjalava (Ulmus parvifolia) 1 kpl

Näyttää siltä, että näitä, ja varmaan monia muitakin, voisi aivan hyvin hoitaa näin:

Ulkona reilusti pakkasiin asti - mitä myöhemmin pakkaset tulevat, sitä parempi. Ensimmäisen pakkasen tullen kasvit sisään, läpinäkyvään muovipussiin, ja valojen alle. Muutaman viikon vähittäisen totuttelun jälkeen pärjäävät ilman pussia, kunhan ilma ei ole liian kuivaa.

Jahka kesä koittaa, kasvit voi laittaa ulos, mutta ei suoraan aurinkoon, vaan pitää totutella. Ensin varjoisaan paikkaan, sitten puolivarjoon jne. Viimeistään syksyllä, ehkä joskus elo-syyskuussa, kasvit pitää laittaa ulos, jotta ne ehtivät kokea kunnollisen syksyn, joka karaisee ne talvea varten. Meikäläinen syksy ajaa näille talven asian.

Parveke riittää tähän hommaan hienosti.

2

Vs: Semitalvehtijoita testissä / Semitalvehtijoiden talvetus

Kiitos kovasti testistä ja ennenkaikkea tulosten jakamisesta! smile Oon miettinytkin kovasti mitenkä ihmeessä nuo omat uudet tulokkaat oikein ensi vuodesta saisin selviämään ja hetipä tuli neuvoa ja kokemusta. smile

Gotta love the internets . <3 Kiitos.

3

Vs: Semitalvehtijoita testissä / Semitalvehtijoiden talvetus

Kivahan näistä on pölistä.

Tajusin vasta että pussivaihe sisäänottaessa on ihan turha niille, jotka tiputtavat lehtensä. Kiinanjalava tiputti lehtensä vasta kun tuli sisään, eli lehdet olisi voinut poistaa ja ilman pussia olisi pärjännyt sekin.

4

Vs: Semitalvehtijoita testissä / Semitalvehtijoiden talvetus

Ettei jää väärää käsitystä - en mitenkään voi suositella tällaista, tai esittää toimivana ratkaisuna. Minulla sattui nyt toimimaan. Mutta omalla vastuulla. Ostin tavattoman kauniin pienen japaninvaahteran, sillä testaan ensi talvena samaa asiaa. Pistän sormet ja varpaat ristiin, että toimii.

Nuo josta kirjoitin ovat muuten kuosissa ja siirtyneet ulos, mutta sypressejä kuoli loppukeväästä. Yksi kuoli siihen, että istutin sen uusiksi sisääntulon jälkeen, toinen pääsi kuivahtamaan. En usko että kuolivat ulkoiluun. Vähän täytyy vaan vielä harjoitella sypressien kanssa. Ne jotka ovat olleet kokonaan sisällä ovat parhaassa kuosissa.

5

Vs: Semitalvehtijoita testissä / Semitalvehtijoiden talvetus

Semitalvehtijoita on testissä muutama uusi laji, japaninvaahtera ja mulperipuu (morus sp.). Aika jännää, jos saa ne pidettyä hengissä kesään saakka!

Mulperi:
morus

Se kukkii:
morus_kukkia

Mitätön japaninvaahtera, joku "Orange dream" tms

acer

Mutta kasvaa yllättävän hyvin. Sormet ja varpaat ristiin!

6

Vs: Semitalvehtijoita testissä / Semitalvehtijoiden talvetus

Noita semitalvehtijoita on kyllä monia mielenkiintoisia lajikkeita, mitä olisi mielenkiintoinen kokeilla. Mielenkiinnolla jään seuraamaan miten testisi onnistuu. Satsuki atsalea on semmonen lajike mikä on kiinnostanut jo pitkään, jos sen saisi tuolla tyylillä menestymään...

"It is art for art's sake." - S. Holmes

7

Vs: Semitalvehtijoita testissä / Semitalvehtijoiden talvetus

No niinpä, joku kääpiömuoto olisi tosiaan kiinnostava. Ei ehkä hirveän hienolla kannata testata smile.

8

Vs: Semitalvehtijoita testissä / Semitalvehtijoiden talvetus

Kaksi kiinanjalavaa kuoli tähän leikkiin. Kumpikaan ei ollut pussihoidossa, koska ajattelin, että lehdettöminä ne eivät pussia tarvitsisi. Molemmilla juuret olivat kunnossa, mutta silti ne kuivuivat hitaasti kasaan. Luulisin, että jalavan paksu kuorikerros vaurioitui, eikä pystynyt toipumaan. Ei siis pakkasta niille, sisään ensimmäisten pakkasten tullen. Muut voivat hyvin.

9

Vs: Semitalvehtijoita testissä / Semitalvehtijoiden talvetus

JanTam kirjoitti:

Kaksi kiinanjalavaa kuoli tähän leikkiin. Kumpikaan ei ollut pussihoidossa, koska ajattelin, että lehdettöminä ne eivät pussia tarvitsisi. Molemmilla juuret olivat kunnossa, mutta silti ne kuivuivat hitaasti kasaan. Luulisin, että jalavan paksu kuorikerros vaurioitui, eikä pystynyt toipumaan. Ei siis pakkasta niille, sisään ensimmäisten pakkasten tullen. Muut voivat hyvin.


Aika paljon tuntuu olevan eroja noissa kiinanjalavissa. Omat vanhimmat "jallut" ovat olleet ulkona vielä -10 asti ja vain ohuet, edellisen kesän kasvut ovat kuivuneet.

Mutta ehdottomasti olen tässä asiassa samaa mieltä. Kiinanjalava ainakin sisään siinä vaiheessa kun pakkaset iskevät, muuten menee helposti kesän työt hukkaan.

10

Vs: Semitalvehtijoita testissä / Semitalvehtijoiden talvetus

Jäänyt sun viesti huomaamatta, sori.

Mulle vasta nyt valkeni, että jos johonkin akselilla trooppinen-arktinen pitää jallu laittaa, niin aika lähellä se on trooppista kuitenkin. Tai pitäisikö sanoa, että sillai ei tule niin helposti tappioita. Ja on eroja varmaankin paljon lajikkeissa. Gotlannissa kasvaa kasvitieteellisessä kiinanjalava ihan sujuvasti puistopuuna.

Harmi juttu sikäli, että kasvu on paljon parempaa ulkona. Jos kiinanjalavaa pitää lamppujen alla, ei sille tule sellaista tiivistä hienoa kasvua, vaan aika honteloa. Pari ekaa silmua versossa kasvaa aina lähellä toisiaan, mutta sisällä niiden molempien saaminen kasvamaan ei tunnu olevan ihan helppoa. Pitäisi ehkä antaa versojen kasvaa kohtuu pitkiksi ennen katkaisua?

11 Viimeksi muokannut Paapise Masa (18.08.2014 16:27:29)

Vs: Semitalvehtijoita testissä / Semitalvehtijoiden talvetus

Kirjotetaas tänne omia mietteitä, kun aihe tuntuu olevan taas ajankohtainen. Mammuttipetäjä ketjussa mietittiin kaapelilämmitystä näille semitalvehtijoille.

Jos lähtee näille rakentamaan talvetuspaikkaa AKA vilpolaa. Mun mielikuvissa on sellainen kasvulavan tyyppinen missä on sivut ja pohja hyvin eristetyt (energiatehokkuus) ja kansi sitten kasvihuonekennolevyä. Sinne sisään sitten joku pakkasvahti tai en tiedä olisko joku tuommonen riittävä: http://www.kasvihuoneet24.fi/tuotteemme … mostaatin/ Mutta mitä paremmin se on eristetty niin sitä vaatimattomampi lämmitin tarvitaan luonnollisesti.

Itelläni oli monta vuotta granaattiomenat kerrostalon kylmäkellarissa talvet, jossa oli n. 7 astetta ja hyvin talvehti. Lehdet pudottavat lajikkeethan ei tarvitse valoa lainkaan, jolloin tuo laatikko/lava saa olla täysin umpinainen ja hyvin eristetty. Tai niille käy vaikka vanha jääkaappi tai pakastin.

Lajikkeista puheen ollen Jyväskylän Viherlandiassa oli satsuki atsaleoita 30 euron hintaan. Ei mitään tajunnan räjäyttäviä, mutta kyllä niistä saisi jotain aikaan. Ihan kauniiden kukkien takiakin olisin ostanut, jos olisi joku idioottivarma talvetus konsti näille. Viherlandiassa on taimikellari, semmosen minäkin haluaisin...


EDIT: Tuommonen lämpölava http://www.suomela.fi/piha-puutarha/Kas … nain-66991 vois olla hyvä sähkötön vaihtoehto, jos on vaan tonttia puuhailla.

"It is art for art's sake." - S. Holmes

12

Vs: Semitalvehtijoita testissä / Semitalvehtijoiden talvetus

Aika positiivisesti olen näemmä suhtautunut tähän tapaan, nyt vaikuttaa huonommalta. Buxus sempervirens talvehti 4 vuotta tässä kuvatulla tavalla, viime talvena se meni sitten sisällä todella huonoon kuntoon. Keväällä katsoin, että nyt se kuolee, ja istutin maahan. Parin kuukauden kuluttua se alkoikin piristyä, ja voi nyt taas ihan paksusti.

Nyt en sitten tiedä mitä sen kanssa pitäisi tehdä. B. sempervirenshän talvehtii kevätauringolta suojattuna ulkonakin kohtuu varmasti, puutarhakeskustelupalstojen mukaan. Normaalin talvehditukseni puulaatikossa luulisi riittävän. Pitäisikö ottaa riski, vai ottaa se sisään talven tullen.

13

Vs: Semitalvehtijoita testissä / Semitalvehtijoiden talvetus

Varmaan aika paljon lajien ja yksilöiden välillä eroa miten tuo "ennen" talvea talvetus. Lisäksi miten hyvin kesällä kasvanut/viihtynyt varmaan vaikuttaa jne. onnistumiseeen.

Tuo kasvilava vaikuttaa aika kovalle jutulle, mitä nyt vähän enemmän aiheeseen tutustunut. Parvekeelle ei vaan onnistu tuollaista tekemään, eikä ihan pienelle pihallekaan. Tuossa on aika hyvää käyttökokemusta kylmälavoista lämpötiloineen: http://www.rhodogarden.com/plantcare/kylmalava.html Aika vaakuuttavia tuloksia, jollekin japaninvaahteralle ja muillekin jotka lähes pärjää Suomessa onnistuis varmaan.

Löytäisköhän ja tuhoiskohan joku jos tuommosen kävis jonnekin pimeään metsään kyhäämässä...

"It is art for art's sake." - S. Holmes

14

Vs: Semitalvehtijoita testissä / Semitalvehtijoiden talvetus

Kyllä tuo artikkeli on hieno juttu, kiitti Masa tiedon hausta. Minulla kasvit talvehtivat puulaatikossa, joten ainoa iso ero tuohon systeemiin on lasikatto. Olen suunnitellut lisääväni eristystä, esim. niittipyssyllä solumuovi sisäpuolelle seiniin. Tästä jutusta sain lisää pontta. Laatikko toimii kasvipöytänä kesällä.

Yksi juttu tuossa oli loppua kohti, mitä olen miettinyt, eli isot kivet. Kun keväällä kerää puita, siellä missä maassa on suuria kiviä, maa on jäässä vielä todella myöhään. Kivet tasaavat lämpötiloja paljon.

Sellainen ajatus tuli, että koko lavan voisi tehdä tiilistä latomalla. Sisäpuolelle vielä eristettä, niin voisi toimia hyvin? Pitääkin kysyä tuon artikkelin tekijän näkemystä asiaan.

Kotimaisilla puilla eristeen tarkoitus ei ole niinkään suojata kylmältä, vaikka sekin on ehkä tarpeen, kun juuret ovat maanpäällä, vaan estää kasvien lähtö kasvamaan liian aikaisin. Ulkomaan eläville tärkeämpää olisi pitää kylmä loitolla ja pidentää kasvukautta. Tämä voi tarkoittaa kahta erilaista lavaakin.

Tuon artikkelin perusteella lämmityksiä ei tarvittaisi. Japaninvaahtera menestyisi täysin noissa lämpötiloissa.

15

Vs: Semitalvehtijoita testissä / Semitalvehtijoiden talvetus

Siitä se lähtee, tuossa takaseinä:
seina

noin 1*2 m. tulee kooksi, takaseinän korkeus noin 70 senttiä, etuseinän 60.

16

Vs: Semitalvehtijoita testissä / Semitalvehtijoiden talvetus

Tuleeko haketta vai jotain muuta eristeeksi?

17

Vs: Semitalvehtijoita testissä / Semitalvehtijoiden talvetus

Yleensä täytän talvehdituslaatikot lumella, tässä on tarkoitus kokeilla noita Masan löytämiä ohjeita. 50mm styroksilla vuorataan seinät, päälle styroksia talvella. Pitää hankkia sisä-ulkolämpömittari, jonka piuha tuonne laatikkoon. Katsotaan mihin lämpötilat asettuvat. Talven aikana on aikaa testata vaikka lämpökaapelia, jos tarpeen.

Ensi talvena suojattavaksi tulee viinivaahtera ja puksipuu. Jotain muutakin voisi testata, vaikkapa japaninvaahteraa. Vanhat lempparini sypressit sopisivat hyvin. Mammutille löytyy sija testiin, jos joku sellaista haluaa. Ruukkuineen korkeutta voi olla noin 60cm.

Tarkoitus on tehdä lavaan alue, johon voi istuttaa jotain, ja paikka myös ruukuille.

18

Vs: Semitalvehtijoita testissä / Semitalvehtijoiden talvetus

Hyvät ohjeet, itellä mielessä ollu kans jonkun vastaavan rakentaminen. Ohjeita ei vaan oo löytynyt suomen sää oloille. Mutta kiitos.

19

Vs: Semitalvehtijoita testissä / Semitalvehtijoiden talvetus

Pukinmäen kauppapuutarhassa osui eteen tutun näköisiä vesseleitä, ja tosiaan, purkin kyljessä luki että Pinus pinea. Kysyin että kuinkas moisia, olivat kuulemma tulleet joskus johonkin jouluasetelmiin, ja nuo jääneet jäljelle. Kyselin talvehtimisesta, ja alkoi tulla tosi mielenkiintoista juttua. Nämä, samoin kuin monet muutkin lajit, talvehtivat lämmittämättömässä kasvihuoneessa. Tila menee pakkasen puolelle, mutta ei paljon. Siellä talvehtivat Chamaecyparikset, Bougainvillea, sitruuna, ja mitä muita niitä olikaan. Ja pinjat. Tämä lienee ihan vastaava systeemi kuin kylmälava, luultavasti kylmempikin.

Luulen että kylmälava siirtää meitä ainakin puolen tuhatta kilometria etelään.

Tämän pitäisi voida toteuttaa myös parvekkeelle. Erona on, että pohjalle tarvitaan myös eriste, ja maasta muutoin saatava lämpö pitää korvata jotenkin.

Pohjalla voisi olla kosteuden kestävää solumuovia. Sen päälle voisi tulla hyvin pienitehoinen kaapeli, ja sen päälle esim. hiekkaa tasaamaan lämpöä. Jotain painavaa. Sitten sisä-ulkolämpömittarilla seuraamaan tilannetta. Kun pakkanen uhkaa laatikossa laskea esim. alle -5 asteen, laitetaan lämmitys päälle. Olen aika varma, että 20W riittää pitämään 1/4-1/2 kuutiota riittävän lämpimänä. Suurin ongelma saattaa olla umpinaisen tilan lämpeneminen liikaa. Muutama pakkasaste olisi ihanteellinen. Jaa, tuossa Masan bongaamassa lämmittimessä on termostaattikin.

Kyllä himottaisi testata tätä, vaikka en juuri nyt parvekkeen varassa olekaan. Voisi tehdä leveän penkin, joka toimisi istuimena kesällä, tai miksei kasvipöytänä. Kennolevystä kansi, ja maaliskuusta eteenpäin voisi jo alkaa kasvukausi.

20

Vs: Semitalvehtijoita testissä / Semitalvehtijoiden talvetus

Hmmm. Köyllä minuakin kinostaa tämä projekti! Oma talvikuoppa on hieman maanpinnan alapuolella ja olen hallapeitolla peittänyt... Voisi upgreidata lavaksi pistämällä siirreltävä kaulus siihen päälle talveksi. Nyt on vain puita, jotka varmuudella selviävät talvesta, mutta eksoottisemmatkin toki kiinnostaa.

Lisätietoja pinjoista? Että Suomesta saa ja millä hintaa? Pinja pärjää todistetusti talven sisäolosuhteissakin, mutta voihan olla vaihtelua kannoissa.

Ulkona: tammi, kuusi, sempramänty, pähkinäpensas. Sisällä: podocarpus, ficus retusa, likusteri. Taimina douglas-, kelta-, lehtikuusi, pinjaa, sitruuna, kahvipensas, mammuttipetäjä, verivaahtera, amurinvaahtera...

21

Vs: Semitalvehtijoita testissä / Semitalvehtijoiden talvetus

En kysynyt hintaa enkä nähnyt. Kaksivuotiaita, ei mitenkään materiaalina kiinnostavaa.

22

Vs: Semitalvehtijoita testissä / Semitalvehtijoiden talvetus

Koko päivä siinä meni:

kylmälava

Tuollainen rakenne:

kl2

Tuohon tuli vielä laudat styroksien päälle. Päädyissä on kaksi kerrrosta 50mm levyä, koska sitä jäi vähän yli, ja tuntui siltä että eristys voisi olla näin parempaa.

Ensi viikolla tulee 10mm kennolevy. Laitoin styroksit päälle, että pääsen näkemään mihin lämpötila asettuu. Pikku hiljaa se siellä nousee, vaikka ulkolämpötila laskee smile .

23

Vs: Semitalvehtijoita testissä / Semitalvehtijoiden talvetus

Vähän talvea pukkaa vihdoinkin. Eilen laitoin kylmälavan kannen kiinni, se on ollut reilusti raollaan, ja päälle styroxlevyt. Yöllä on vielä satanut lunta styroksien päälle. Aamulla oli ulkona 10 astetta pakkasta, mökissä -1,7.

Nyt jos olisi pakkasta kevääseen asti, niin hienoa, mutta eihän se niin mene. Jos mökissä lämpötila nousee plussan puollelle, sitä pitänee heti tuulettaa, muuten homeet iskevät.

24 Viimeksi muokannut JanTam (10.03.2015 19:15:44)

Vs: Semitalvehtijoita testissä / Semitalvehtijoiden talvetus

Talvi taitaa olla lusittu, ja kokemukset tästä kyhäelmästä voi vetää yhteen. Eli se toimii. Talven kylmin lämpötila oli noin 21-22 astetta pakkasta, lämpömittarin min-toiminto näyttää -6,8 astetta. Koska mökissä ei tuule, pitäisin aivan selviönä, että kaikki rajatapaukset talvehtivat tuolla. Viinivaahtera, japaninvaahtera, Chamaecyparis obtusa "costerii" tms., Buxus sempervirens aloittelevat heräämistä, eli silmut ovat turvoksissa.

Suurin vaikeus eli riesa tämän boksin kanssa on, että siellä on liian lämmintä. Ison osan talvesta lämpötila on täällä rannikolla muutaman asteen nollan molemmin puolin, ja mökissä on 5 astetta lämpimämpää. Minulle tuntemattomasta syystä lämpötila nousi välillä 5-10 asteen tietämiin, vaikka ulkona lämpötila oli vähän miinuksella. Kun asteet ovat plussan puolella, homeet alkavat rehottaa heti. Voi olla, että seiniin pitäisi laittaa ilmanvaihtoventtiilit tms, jotta ilma kiertäisi eikä olisi liian lämmin. Styroks-levy kannen päällä ei ehkä ole tarpeen ollenkaan. Voi olla aiheellista myös ruiskuttaa kasvit laimealla rikkikalkilla syksyllä, jotta homeitiöt kuolevat.

25

Vs: Semitalvehtijoita testissä / Semitalvehtijoiden talvetus

Oletko availlut ja tuuletellut talven aikana tuota miten ahkeraan? Kaikissa maakellari tyypisissä ratkaisuissa varmaan toi homehtuminen on suurin ongelma. Paras ilmanvaihto systeemi tällaiseen varmaan saataisiin tuomalla tuloilmaputki maan alta, jolloin tuloilma lämpenee jonkin verran. Poistoilmaventtiili sitten mahdollisimman korkealle.

"It is art for art's sake." - S. Holmes