1

Aihe: Ryan Neilin opetukset

Ryan Neil on tullut nopeasti yhdeksi arvostetuimmista bonsai artisteista. Ryan on käynyt kovan koulun Japanissa Masahiko Kimuran opissa. Kimura on yksi parhaita bonsai mestareita ja uranuurtaja monella saralla. Hän ymmärtää puun sielun elämän ehkä kaikista parhaiden. Ryan vietti 6 vuotta Kimuran oppipoikana ja Japanissa perinteisesti oppilaat laitetaan koville. Yksi vapaa päivä kuussa muuten töitä tehtiin seitsemänä päivänä viikossa aamu kahdeksasta ilta yhteentoista. Yöt nukuttaan perinteisesti Bonsai nurseryssä puiden kanssa. Eli hän todella tietää mistä puhuu.

Ryan Neil perusti Pohjois-Amerikkaan Bonsai Mirai nimisen bonsai puutarhan. Uutuutena on nyt tullut https://live.bonsaimirai.com/ jossa hän pitää live streamia luennoistaan ja demoistaan. Sivusto on maksullinen, mutta ainakin yksi video on tällä hetkellä ilmainen (Spring Fundamentals). Lisäksi youtubessa on joitain Ryanin videoita. Videoista kun ei tiedä koskaan milloin ne häviävät niin olisi hyvä ottaa ainakin pääteesit talteen jossain muodossa. Ryan on ainakin minun mielestä siitä poikkeuksellinen luennoitsija, että hän selvittää juurta jaksain miksi näin tehdään.

Koetan tähän ketjuun laittaa joitain Ryanin opetuksia ja toivon, että muutkin laittavat jos kiinnostusta löytyy. Aamiainen Parvekkeella laittoikin blogiinsa Neilin mänty Yamadori juttua: http://aamiainenparvekkeella.blogspot.f … adori.html

"It is art for art's sake." - S. Holmes

2

Vs: Ryan Neilin opetukset

Sammaleesta Ryan mainitsee kysyttäessä Spring Fundamentals videolla, että se voi olla hyvä asia ja Miraissa he kannustavat sammaleen kasvua. Kimura on sanonut, että puu Ilman sammalta ei maksimoi sen potentiaalia. Sammal toimii kovan veden ja PH arvojen puskurina, sekä filtterinä ennen juuria estäen saasteiden ja veden epäpuhtauksien, suolojen yms. pääsyä juurille saakka. Lisäksi se maksimoi koko ruukun syvyyden, kun pintajuuret pystyvät kasvamaan aivan ruukun pinnassa sammaleen alla. Sammal myös tasaa ja pidättää kosteutta.

Sammalmattojen haku metsästä ja niiden laittaminen ruukun pinnalle puolestaan tukehduttaa juurien ilman saannin, eikä sitä kannata tehdä muuta kuin näyttelyä varten, jolloin sammal poistetaan näyttelyn jälkeen. Sen sijaan Ryan Neil kerää rahkasammalta ja vihreää maa sammalta metsästä (green ground moss), siivilöi sen murusiksi. Rahkasammal värjätään paremman väriseksi hiilimusteella (sumi ink), joka ei poistu sammaleesta kastelujen jälkeen vaan väri pysyy. Näistä sammaleen murusista tehdään sitten 50/50 sekoitus ja ripotellaan ruukun pinnalle. Rahkasammal pitää maa-aineksen paikallaan ja vihreäsammal istuu kostean rahkasammaleen ympärillä ja alkaa vallata ruukun pintaa, jolloin se täydentää ekosysteemin. Näin voidaan kasvattaa sammalta ilman, että katkaistaan ilmanvaihto juurilta.

"It is art for art's sake." - S. Holmes

3

Vs: Ryan Neilin opetukset

Tässä joitakin muistiinpanoja, joita nappasin tuosta Spring Fundamentalsista ekan tunnin aikana.

Kolme syytä miksi istutetaan:
1. läpäisevyys
2. tyylin muutos
3. maa-aineksen hajoaminen

Miksi ei saa istuttaa liian usein - puun voimakasta kasvua halutaan rajoittaa, jotta saadaan lyhyemmät lehtivälit ja pienemmät lehdet. Silti jos joku edellä olleista ehdoista täyttyy, puu pitää istuttaa, vaikka sitten joka vuosi. Puita ei istuteta vuosittain, kahden, kolmen tms. vuoden välein, vaan ainoastaan tarpeen mukaan.

Sammal on hyvä asia ruukussa, sillä se saa koko maa-aineksen pintakerroksen käyttöön. Sammal saa peittää koko ruukun pinnan. Jos maa-aineksen päällä ei ole sammalta, olosuhteet eivät ole optimaaliset juurille.

Kaarnan päällä sammalta ei saa olla, koska se sitoo kosteutta ja johtaa kaarnan hajoamiseen. Rungolla kasvavan sammalen saa tapettua viinietikalla.

Kevätleikkausta käsitellään noin 34m eteenpäin, sitä on vaikea referoida, koska leikkaaminen näytetään livenä.

Pitkät lehtivälit pois, jakautuminen kahtia, ei enempää, ei vähempää

Takasilmuuntuminen lehtipuille tapahtuu, kun oksan annetaan kasvaa voimakkaammin.

Leikkaus keväällä, kun silmut turpoavat, seuraava kun lehdet ovat kovettuneet.

Puu investoi kasvattamalla uudet lehdet. Jos ne poistetaan liian aikaisin, puu menettää energiaa. Jos sen sijaan odotetaan, että lehdet ovat kovettuneet, lehdet ovat jo hoitaneet tehtäväänsä, ja ladanneet puun energiavarastot täyteen. Jos lehdet leikataan liian aikaisin, puu alkaa taantua. Jos lehdet leikataan oikeaan aikaan, puu ei menetä energiaa.

Jos puu kasvaa heikosti, se sanoo, että minulla on tarpeeksi pysyäkseni hengissä, mutta ei yhtään ylimääräistä. Silloin siihen ei kosketa. Jos se kasvaa voimakkaasti, se sanoo, että minulla on tarpeeksi pysyäkseni hengissä, ja enemmän. Silloin puun kanssa voidaan työskennellä.

4

Vs: Ryan Neilin opetukset

Laitetaas tähän vähän Ryanin opetuksia lannoittamisesta:

Ryan kehottaa käyttämään orgaanista pellettilannoitetta. Miraissa luottavat Biogoldiin. Nestemäistä orgaanista lannoitetta voi käyttää, jos linnut ovat pesänrakennusaikana riesaksi. Orgaanista lannoitetta epäorgaanisen lannoiteen sijaan sen takia, kun bonsaita kasvatetaan rajoitetussa ympäristössä, niin kasvu ei ole yhtä terhakasta. Kun kasvu ei ole yhtä terhakasta niin puu on herkempi taudeille, tuholaisille, kylmälle, tuulelle jne. Parantaaksemme puun sietoa edellä mainittuja uhkia vastaan pyrimme parantamaan puun immuunijärjestelmää. Puun immuunijärjestelmä on peräisin juuristosta. Joten meidän ruokkia puun vastustuskykyä juuriston kautta. Orgaaninen lannoite lisää floraa maa-aineksessa joka parantaa puun kykyä ottaa vettä ja ravinteita. Esimerkiksi männyllä täytyy olla hyödyllisiä bakteereita kasvamassa ruukussa, että se pystyy kasvattamaan kykyä ottaa vettä ja ravinteita. Eli meidän täytyy lisätä orgaanista materiaalia josta bakteerikanta voi kasvaa. Jos käytämme epäorgaanista lannoitetta, joka on sellaisessa muodossa jota puu voi heti käyttää, niin hyödyllisellä bakteerikannalla ei ole mitään syytä olla ruukussa. Bakteerikannan kasvun suosiminen ruukussa on yksi tärkeimmistä osista millä puun vastustuskykyä voidaan kasvattaa.

Lannoite ei ole puun ruokaa. Ruokaa on photosynteesi joka saa aikaan sokereita ja hiilihydraatteja, jotka on puun ruokaa. Näin puu ruokkii itsensä. Sairasta puuta ei saa missään nimessä lannoittaa. Yksi vaarallisimmista teoista on lannoittaa sairasta puuta. Puun terveys riippuu veden ja hapen tasapainosta, lannoite ei kuulu tähän yhtälöön. Jos nämä eivät ole balanssissa emme saa vettä systeemiin. Tai emme saa vettä ulos systeemistä. Näiden kahden syyn takia istutamme uudelleen. Liikaa happea tai liikaa vettä, jos saamme nämä balanssiin puu alkaa kasvaa uudelleen. Jos puu voi huonosti eikä saa tarpeeksi vettä ja alamme antamaan lannoitetta sille, niin lannoite ionit kilpailevat sen vähäisen veden kanssa mitä maa-aineksessa on saatavilla. Fotosynteesi taas tarvitsee happea ja jos maa-aines on tukossa niin happea ei ole riittävästi juurilla saatavilla. Fotosynteesisissä happi ja vesi otetaan juurilla ja kaasuaineenvaihdunta tapahtuu lehdissä. Jos nämä eivät ole kunnossa lannoitteen lisääminen vain heikentää juurien toimintaa. Lannoitus on täydentävä osa ravintoa puun aineenvaihdunnan lisäämiseen. Lannoitamme vain kun puu on terve.

On monta tapaa lannoittaa. Täytyy ensin kysyä itseltään mitä yritämme saavuttaa lannoittamisella. Halutaan lisää kasvua, lisää paksuutta runkoon, halutaan haavojen paranemista, halutaan juurien uudistumista, halutaan lehtimassaa. Näiden takia lannoitetaan runsaasti. Loppukehitysvaiheessa olevia puita lannoitetaan sitten puolestaan vähemmän. Meillä on lannoitukseen kaksi kaasupoljinta määrä ja aika. Sitten meillä on kolme yleistapaa miten voimme lannoittaa:
Raskas, kohtuullinen ja kevyt -lannoitus.

Raskas: 1 1/2 ruokalusikallista lannoitetta per kohta
Kohtuullinen: 1 ruokalusikallinen lannoitetta per kohta
kevyt: 1/2 ruokalusikallista lannoitetta per kohta

Kohta tarkoittaa ns. lannoitekasaa ruukussa, joita laitetaan tasaisella jaolla ruukkuun. Esim 30cm halkaisijaisessa ruukussa lannoitekasoja laitetaan 3 kpl suoraan maa-aineksen pinnalle tasaisesti sijoitettuna puun rungon ympärille. Murenevaisen lannoitteen voi laittaa teepussiin, mutta tämäkin niin, että sitä teepussia on mahdollisimman ohuesti maa-aineksen ja lannoitteen välissä. Isompaan ruukkun laitetaan sitten enemmän kasoja jne. Lannoitteet laitetaan nimenomaan kasoihin, eikä levitetä niitä lannoitteita yksitellen koko ruukun alalle. Kasoihin laitettuna veteen liukenee enemmän lannoiteioneita veteen ja ne tarttuvat paremmin rakeiseen maa-ainekseen. Jos lannoite on yksittäin siroteltu ruukkuun liuoksesta tulee hyvin heikko ja suurin osa lannoitteesta huuhtoutuu ruukun pohjarei'istä ulos. Ryan käytti tässä vertailukohtana Cowboys&Indians kortti peliä jossa toinen heittää korttipakan ilmaan ja toinen yrittää saada kiinni mahdollisimman monta korttia. Mitä enemmän kortteja on pakassa sitä enemmän on mahdollisuus saada kiinni.

Kun lannoitetta lisätään vanhoja lannoitekasoja ei poisteta, koska osalla ravinnekomponenteista menee jopa kuukausi siihen että ne tulevat sellaiseen muotoon, että kasvi voi niitä käyttää. Uudet lannoitekasat tehdään vanhojen välille. Kun kolmatta lannoitesatsia lisätään niin ensimmäisten pitää olla siinä vaiheessa liuennut ja hävinnyt. Jos ensimmäinen lannoitesatsi ei ole 8-12 kuukauden kuluttua hävinnyt niin mikrobioottinen systeemi ei toimi ja täytyy keskittyä vesi ja happitasapainon aikaansaamisen. Typpi on lannoitteessa olevista aineista kaikista vesiliukoisin ja se häviää n. kuukaudessa lannoitepelleteistä. Ryan kehottaa lisäämään lannoitetta seuraavalla aikataululla:

Raskas: 4 viikon välein
Kohtuullinen: 6 viikon välein
Kevyt: 8 viikon välein

"It is art for art's sake." - S. Holmes

5

Vs: Ryan Neilin opetukset

Paapise Masa kirjoitti:

Rahkasammal värjätään paremman väriseksi hiilimusteella (sumi ink), joka ei poistu sammaleesta kastelujen jälkeen vaan väri pysyy.

Vakuutuin ja ostin heti mustetta! Voisin testata, haluaako joku muukin kokeilla kanssani?

Nämä on arvokkaita merkintöjä, sillä useamman tunnin kipin skimmaaminen ottaa aikaa. Ja videot voi kadota saatavilta jossain kohtaa.

Ulkona: tammi, kuusi, sempramänty, pähkinäpensas. Sisällä: podocarpus, ficus retusa, likusteri. Taimina douglas-, kelta-, lehtikuusi, pinjaa, sitruuna, kahvipensas, mammuttipetäjä, verivaahtera, amurinvaahtera...

6

Vs: Ryan Neilin opetukset

Tuosta lannoittamisesta vielä vähän lisää. Ikuinen kiistakapula bonsai kasvatuksessa on, se että saako lannoittaa heti uudelleen ruukutuksen jälkeen. Spring Fundamentals videolla on kuusi, jonka Ryan on mitä ilmeisimmin samassa sessiossa istuttanut, mutta se on leikattu videolta pois. Tälle hän ei lisää lannoitetta vaan aikoo odottaa, että se alkaa kasvamaan ja ilmoittaa hänelle että on valmis vastaanottamaan lannoitetta ja kasvamaan terhakkaammin. Ajaksi hän arvioi muutaman viikon ennen kuin alkaa lannoittaa istutuksen jälkeen. Istutuksen jälkeisen kesän hän lannoittaa tuolla yllämainitulla kevyt tavalla. Seuraavana kesänä kun juuret ovat kehittyneet voi tarvittaessa lannoittaa raskaammin.

"It is art for art's sake." - S. Holmes

7

Vs: Ryan Neilin opetukset

Uusimmassa ilmaiseksi jaossa olevassa Energy Distribution videossa on luennoimassa Ryanin oppilas Todd Schlafer. Ryan on Japanissa ja video ei kyllä ole läheskään niin hyvä kuin videot joissa hän itse opettaa. Aihe on hyvä, mutta 1.5h videosta ei kyllä paljon mitään saa irti. Aika tylsä pätkä mielestäni. Suurin osa videoa oli Toddin uuden kasvuston nyppimistä, joka oli kuvattu niin kaukaa ettei oikein nähnyt mitä hän teki tai sitten seisoi itse edessä ja esti näkyvyyden.

Tärkein oppi mitä siinä oli se, että puut jotka ovat kehitysvaiheessa (development) eivätkä tee vielä takasilmuuntumista (back budding) annetaan kasvaa koko kasvukausi vapaasti ja syksyllä leikataan rankasti. Kuitenkin jätetään edes vähän uutta kasvua. Jos kaikki uusi kasvu poistetaan, niin koko oksa voi kuolla.

Puut jotka ovat loppukehitysvaiheessa (refinement) taas puolestaan nypitään keväällä ennen kuin uusi kasvu kovettuu. Nyppiminen tehdään siten että puun siluetti pysyy kuosissa. Jos jossain kohtaa täytyy oksan kasvaa pidemmäksi tai kasvu on oksassa heikkoa niin se voidaan jättää nyppimättä tai nypitään vähemmän. Lehtipuilla kasvu suuntautuu oksien päihin ja nyppimällä uusi kasvu oksien kärjistä puu suuntaa energiaansa syvemmälle oksaan. Jos oksa jätetään nyppimättä niin oksan kärki on koko kasvukauden hallitseva ja muut oksan osat heikkoja.

"It is art for art's sake." - S. Holmes