1

Aihe: Silmut aukeavat!

Muutamien lehtipuiden silmut ainakin pihallani Keravalla ovat aukeamaisillaan. Rusokirsikan, Sirotuomipihlajan ja Pensasmagnolian silmuista pilkistää valkoista tai valeanvihreää. Ilmeisesti Joulun pari aurinkoisempaa päivää ovat käynnistäneet joidenkin puiden heräämisen. Yhteistä noille kaikille on, että ne kukkivat aikaisin keväällä ja jo ennen, kuin lehdet ovat täysikokoisia. Luminen ja lievä pakkasjakso Lokakuussa taisi riittää lepokaudeksi ja jatkuneesta lämmöstä johtuen rungot ja juuret eivät ole jäässä. Vaikka pelkään väistämättä saapuvien pakkasten aiheuttavan tuhoa, on mielenkiintoista seurata niiden selviytymistä ja edistymistä keväällä ja kesän mittaan.

2

Vs: Silmut aukeavat!

Täälläkin koiranheisin ja syreenin silmut ovat pullistuneet ja vihertyneet, katsotaan miten selviävät. Syreeni ainakin kestää, koiranheisistä en tiedä eikä ole niin väliäkään jääkö henkiin.

3

Vs: Silmut aukeavat!

Näsiä kukkii täyttä päätä Mäntsälässä.

Naantalissa kukkii ainakin kolme kevätesikkoa.

Helsingissä kukkii koralliköynnöskuusama.

4

Vs: Silmut aukeavat!

Huhhuh, tuo kuulostaa pahalta. roll Jos kasvit nyt alkavat kasvaa, ne varmasti kuolevat kunhan se Talvi tässä tulee.

5

Vs: Silmut aukeavat!

Ei ole kivaa! Pelkään tuhoa varsinkin vaahteroissani. Ilmeisesti toisen Aconitifoliumin silmut ovat myös turvonneet. Koska viimevuosina ei tapahtunut tuhoutumisia pakkasen vuoksi, satsasin viime kesänä muutamaan laadukkaaseen lajikeeseen. Ulkomaisista keskustelufoorumeista olen lukenut keväthallojen tuhoamista silmuista, jotka eivät kuitenkaan ole koituneet tuhoksi, vaan ovat tehneet lehdet myöhemmin. Nyt tilanne on kyllä vakavampi, sillä todennäköisesti pakkasta vielä tulee ja paljon. Vaahteroista kyllä perusrunko saattaa selvitä ja sen voi kasvattaa bonsaiksi.

6

Vs: Silmut aukeavat!

Täysin tuhoutuivat koristekasveistani yksi Acer japonicum Aconitifolium ja yksi A. triflorum. Aconitilium oli vartettu, eikä sen perusrunko edes alkanut versoa. Triflorumin oli ilmeisesti siementaimi ja se tuleentui hienoin syysvärein ja oli kestänyt kaksi talvea menettäen ainoastaan joistain oksista kymmenisen senttiä viimeisintä kasvua. A. p. Bloodgood ja A. p. Shishigashira menettivät suurimman osan latvakasvustaan. Ne eivät juurikaan tuleentuneet ja lehdet putosivat vasta pakkasen vuoksi. Ilman mitään vaurioita selvisivät kaksi muuta Aconitifoliumia ja A. p. Osakazuki sekä kaikki koristekasveiksi istutetut perus Acer palmatumit.

Yhteistä näille tuhoutumisille ja vaurioille on, että niiden paikalla lämpö nousi normaalia korkeammalle. Olisi todennäköisesti pitänyt tuoda lunta ympärille, jolloin paikallisesti lämpöä olisi saattanut saada matalammaksi, sekä estää auringonsäteiden pääsy runkoon, tekemällä jonkinlainen varjostus. Tai istuttaa niin, ettei aurinko edes pääse kasviin sydäntalvella eikä aurinko sulata lunta, jota ei tosin ollut juurikaan satanut.

Muista ensiviestin kasveista ainoastaan pensasmagnoliassa (sieboldii) tuhoitui silmuja havaittavasti, mutta mielestäni jännää on, että siihen on viimepäivinä ilmestynyt yksi parisenttinen kukkanuppu. Tutun puutarhurin mukaan se ei ole harvinaista, vaikka yleensä kukkiminen tapahtuu kesäkuun alussa

Parin vuoden esibonsaiden kasvatuskokeilujeni pohjalta vaikuttaa, että kalkitseminen lisää lehti- ja juurimassaa jonka seurauksena tapahtuu paksuus- ja pituuskasvua, mutta vastaavasti huonontaa talvenkestävyyttä. Yksi voimakkaasti urealla lannoitettu palmatum kuoli kokonaan ja kalkitussa maassa kasvavista melkolailla kärkikasvua. Syynä voisi olla kasvun jatkuminen pidempään syksyyn, jolloin pakkaset yllättävät. Bonsain rungon esikasvatukseen sillä ei liene haitallista vaikutusta, koska voimakkaan ja terveen juuriston luulisi aiheuttavan voimakasta silmujen puhkeamista. Tästä en oikein voi kertoa luotettavia havaintoja, kun kaikki aihioni ovat yksilöitä, ja juuriston ja oksiston käsittely samoin, mutta ensikeväänä jätän osan aihioiden juuristosta rauhaan, jolloin toivon havaitsevani suurempaa poikkeamaa silmujen puhkeamisissa.

Kuitenkin hieman happamassa maassa kasvu on hitaahkoa ja lehden koko pienempi ja syvemmälle liuskoittunut, sekä varsinkin värikirjo on havaittavasti voimakkaampi.

Tammen Suuri Puutarhakirja 3-osassa on todennäköisesti virhe, kun palmatumin ja japonicumin kohdalla esitetään kalkittua maata. Ulkomaisten lähteiden mukaan lievästi hapan esiintyy suosituksena lähes poikkeuksetta.

7

Vs: Silmut aukeavat!

hovipoika kirjoitti:

Huhhuh, tuo kuulostaa pahalta. roll Jos kasvit nyt alkavat kasvaa, ne varmasti kuolevat kunhan se Talvi tässä tulee.

Kuusama kuoli, kuoten ennustit, mutta se pukkaa uutta versoa juurakostaan, ja voi hyvin.

Monet viinimarjapensaat on aivan marjattomia, joissakin on yksi tai kaksi marjaa per pensas.

Näsiä ei ole moksiskaan, voi hyvin.

Viime talvi oli poikkeuksellisen ankara joillekin kasveille, jotka luulivat kevään alkaneen.

Miten neuvoisit talvettamaan Acer Palmatum Shin Deshojon? Käytettävissä on maakellari, jossa ei koskaan mene pakkasen puolelle, ja peruslämmitetty kesämökki, jossa on noin 5-10 astetta, mutta saattaa mennä joskus pakkasen puolelle. Myös lämmittämätön kasvihuone olisi, mutta siellähän on yhtä kylmä kuin ulkona yöllä, ja päivällä saattaa olla 25 astetta, joten talvettamiseen se ei soveltune?

8

Vs: Silmut aukeavat!

Lukemani perusteella kaksi ensimmäistä toimii varmasti ja todennäköisesti kasvihuonekin, mikäli ruukku on maata vasten ja sen päällä eristettä, jolloin maalämpö estää kovan pakkasen vaikutuksen. Jos saisi lunta sisään, olisi olo lähes luonnollinen. Kastelua ilmeisesti jonkinverran saattaa vaatia ja jyrsijät ovat tuhoisia kiinni päästessään. Kellarissa saattavat myös sienet yms. patogeenit vaania, mutten niistä osaa neuvoa. Olen jostain lukenut juttua bonsain kylvetyksistä suojaliemissä, ennen talviteloille laittoa.

Minä aion jättää kaikki vaahterani nykyisille paikoilleen ulos. Deshojo on istutettu metri autotallin seinästä, eikä siihen pääse aurinko paistamaan keväällä. Juurelle laitan kymmenisen senttiä pääasiassa tammenlehtiä ja mikäli lunta on, kolaan sitä päälle, kun pakkanen alkaa paukkua.

Yleisen käsityksen mukaan juuristo ei kestä kuin -5 celsiusta, mutta minulla kävi toissatalvena pakkanen parina yönä -22, eikä maassa ollut kuin sentti jäähyhmää. Myös juuristoltaan herkkinä pidetyt Magnoliat selvisivät. Kun A. palmatum tuleentuu oikein, eli saa syysväriä ja pudottaa lehdet, sen oksat ja runko kestää jopa -28. Mutta aurinko aiheuttaa selvästi tuhoa kaarnaan, kun maa on jäässä. Yhdessä vaahterassani on selvä muutos juuri etelän puolella, paristakymmenestä sentistä ylöspäin, siis siinä kohdalla, missä lumiraja oli joskus helmi-maaliskuussa. Ilmeisesti kun lumi suli vähemmäksi, alkoi juuristo jo saada vettä kun routa alkoi sulaa.

9

Vs: Silmut aukeavat!

Tuo maakellari voisi olla paras noista vaihtoehdoista, siellä kun olisi varmasti kosteampi ilma kuin kesämökissäsi. Valojakaan ei tarvitse viritellä, sillä lehtensä talveksi pudottavat puut eivät tarvitse valoa levon aikana. Kevätlämpimillä sitten vain päiviksi ulos heräämään ja yöksi takaisin turvaan kellariin pakkasilta. tongue

10

Vs: Silmut aukeavat!

Noista vaihtoehdoista minäkin valitsisin maakellarin. En itse uskalla jättää vaahterat ulos talveksi, minusta se on riskialttis projekti, ja arvostan niitä liikaa kokeillaakseni. Tiedän että Benderillä on hyvät kokemukset, mutta silti en itse tule kokeilemaan.
Tämä viestiketju on muuten hieman kummallisessa paikassa, Janne, pitäisikö sen siirtää parempaan osioon? Yleinen keskustelu on minun ymmärtääkseni nimenomaan ei-bonsai aiheille.

11

Vs: Silmut aukeavat!

Mä aloitin tämän yleisenä, herkempien puutarhakasvien havaintona ja pohtimisena. Juttu muuttuu bonsaiksi bonsaistien mukana ;

Osasyy, miksi olen uskaltanut käyttää rahaa noihin herkempiin koristekasveihin on, että niille on tulevaisuutta bonsaiksi, jolleivat pihassa pärjää. Valitsen yksilöitä, joden varttamiskohta on mahdollisimman havaitsematon. Ja mikäli vartettu osa tuhoutuu, mielestäni perusrunkokin on hienompi, kuin monet muut lehtipuut bonsaiksi tai puutarhakaseiksi.

Lumen alla ei pakkasen pitäisi tärvellä aasialaisa vaahteroita, joten bonsai matalana selviää, mikäli löytää lunta lämpöeristeeksi. Kokeilin eräälle keraamista ruukkua ylösalaisin ja sen alla vaahteran tuhosi jokin sieni, kosa tein kaksi virhettä. Laiton ruukun turhan aikasin. Olisi pitänyt antaa maan jäähtyä kunnolla. Ja ruukku oli ulkopinnalta lasitettu, eli melko tiivis.

12 Viimeksi muokannut Mr.Grower (02.06.2009 08:46:43)

Vs: Silmut aukeavat!

Milloin japanin vaahteran (Deshojo) pitäisi avata silmunsa ja alkaa tekemään kunnolla lehtiä näin keväisin..? Omani ei vieläkään ole avannut silmujaan...missä siis vika..? Tilasin puun lopputalvesta saksasta eikä puu enää joutunut kovien pakkasten puremaksikaan täällä koto suomessa...onko näinkin myöhäinen lehtien aukeaminen ominaista lajille..?

“Don’t make your tree look like bonsai, make your bonsai look like tree” - John Naka

13

Vs: Silmut aukeavat!

minulla on sama ongelma verivaahterani kanssa sad

14

Vs: Silmut aukeavat!

Mun verivaahterani kuoli, joten se on ilmeisesti lämpöisemmän ilmaston kasvi.

15 Viimeksi muokannut Bender (03.06.2009 14:09:29)

Vs: Silmut aukeavat!

Keravalla on kaikissa vaahteroissani ollut lehdet jo pitkään. Ne ilmestyy suunnilleen samaan aikaan, kuin metsävaahterallakin. Yksi punainen dissectum kuoli talven aikana, mutta se selvästi sairasti jo viime kesänä.

Suurimmassa osassa aasialaisissa vaahteroissa paleltuu noin 10cm kärkikasvua, sillä se ei ehdi tuleentua. Niillähän on tapana kasvaa kahdessa vaiheessa, ensin voimakkaasti keväällä ja loppukesästä tulee toinen kasvupyräys. Lannoittamisella ei näytä olevan merkittävää vaikutusta talvenkestävyyteen, joten lannoitan paljon, jotta kasvu on nopeaa. Mutta on selviä eroja kasvunopeudessa eri yksilöiden välillä ja se johtunee perusrungon ominaisuudesta. Tai kenties siitä, kuinka "puhdas" on vartettava yksilö. Tarkoitan, että kuinka monennesta polvesta kutakin lajiketta se on otettu.

Myös yksi Magnolia "Stellata" kuoli toisen talven jälkeen. Se kukki hienosti viime kesänä ja muutenkin voi hyvin. Magnolia kobus, joka oli ensimmäisen talven istutettuna maahan, vaikuttaa heikolta, kun lehdet ovat vieläkin pieniä ja harvassa. Muita kuolemia ei pakkasen vuoksi tapahtunut, eikä myyrätkään tehnyt tuhoja, mutta jänis jonkun verran.

16 Viimeksi muokannut Mr.Grower (03.06.2009 15:27:44)

Vs: Silmut aukeavat!

Bender kirjoitti:

Keravalla on kaikissa vaahteroissani ollut lehdet jo pitkään. Ne ilmestyy suunnilleen samaan aikaan, kuin metsävaahterallakin. Yksi punainen dissectum kuoli talven aikana, mutta se selvästi sairasti jo viime kesänä.

Asun reilut viisisataa kilometriä pohjoisempana ja täällä metsävaahterat avasivat lehtiään vasta puolitoista viikkoa sitten...eivät vieläkään täysikokoisia ole noiden lehdet...

Pitänee vaan nyt odotella ja toivoa parasta...olisiko mahdollista, että puuni on ottanut nokkiinsa ilmaston vaihdoksesta, sillä onhan tuolla Saksan maalla selvästi lyhyempi ja leudompi talvi kuin täällä...myyjä kyllä vakuutteli kovasti ettei Deshojo välitä tästä paikan muutoksesta...

Puuni on kyllä selvästi vielä elävien kirjoissa...se imee imee kosteuden ruukusta suht nopeasti ja tuntuu olevan janoinen...kuoren alta löytyy vihreää jne...lehdet vain eivät avaudu...millaista paikkaa suosittelisit, puolivarjoa, arinkoista vai...?

“Don’t make your tree look like bonsai, make your bonsai look like tree” - John Naka

17

Vs: Silmut aukeavat!

No kuulostaa hyvältä ja sehän olisi jopa hienoa, jos lehdet puhkeaisivatkin vasta myöhemmin. Viimeyönä taisi käydä pakkasella, tai kylmänä kun lähes parimetriseksi tukemani vihreä dissectum ja eräs sekarotuinen punainen, syvään uurettu palmatum roikottavat lehtiään, vaikkapa ei sellaista lehtipuuta olekaan, joka ei vielä näin myöhään lehdessä olisi.

Puolivarjoa yleisesti suositellaan, mutta paras olisi aamuaurinko, joka kuivattaa yön kosteuden, jolloin puu pysyy terveempänä sieniltä ja patogeeneiltä. Suomea kuumemilla alueilla suositellaan iltapäivän kuumutta vastaan varjostusta. Minulla osa on melko varjossa ja osa mahdolisimman auringossa ja auringossa kasvaa parhaiten. Joten laittaisin aurinkoon, ehkä totutuspäivä tai pari ensin hieman lyhempänä.

Taudit vaikuttavat olevan suurin syy vaahteroideni kuolmiin ja eräs ruukussa ostamani Deshojo ei herännyt seuraavana kesänä, vaikka se oli talven maassa, hyvässä paikassa muiden kanssa ja tulin siihen tulokseen, että juuret olivat mädäntyneet liikaa. Vaikka aavistin niiden huonon tilan, en edellisenä kesänä uskaltanut niitä puhdistaa, kun se oli täydessä lehdessä.